Poiminta lehdestä nro 10/2014: Huiskula 80 vuotta – maatilasta kukkatukuksi

Jouko Tikkanen Lehtinosto, Uutiset Leave a Comment

Huiskulan viljelyala on 5 ha.

Huiskulan viljelyala on 5 ha.

Tänä vuonna tulee 80 vuotta siitä, kun Reino Murto osti vanhempiensa maatilan Maarian Paimalassa ja aloitti siellä vihannesviljelyn. Historiansa aikana Huiskula on ollut monessa mukana päätyen Suomen suurimmaksi kukkaviljelmäksi ja merkittäväksi kukkatukkuliikkeeksi. Huiskula on yhä perhe- tai paremminkin sukuyhtiö, mitä johtaa Murtojen kolmas sukupolvi.

[PUUTARHA-SANOMAT: TURKU]

Samana vuonna, 1934, kun Reino osti Huiskulan maatilan, hän meni myös naimisiin ja perusti siten vaimonsa kanssa nykyisen Huiskulan perhedynastian. Reinon ja Meerin kaikki neljä lasta tulivat aikanaan Huiskulan osakkaiksi ja heidän aikanaan jo yhdeksi Suomen suurimpiin kuuluvan puutarha-alan yrityksen työntekijöiksi. Tällä hetkellä Huiskulan viljelyä ja markkinointia johtaa jo kolmas sukupolvi.

Pitkään talon palveluksessa ollut ja Huiskulan Puutarhaa runsaat kymmenen vuotta johtanut Antti Pajunen on koonnut juhlavuoden kunniaksi yksityiskohtia Huiskulan historiasta.  Hän esitteli niitä yrityksen työntekijöille lokakuussa järjestetyn henkilökuntajuhlan yhteydessä.  Lukuisa Huiskulan eläkeläisten joukko on kutsuttu koolle joulukuuksi. Antti korostaa Reinon edityshalua ja osaavuutta suunnitelmiensa toteuttamisessa ja Meerin patruunahenkistä kykyä luoda Huiskulan yhteisöstä yhteen hiileen puhaltava joukko.

– Reinon toimeliaisuutta kuvaa hyvin se, että hän soitti haitaria Raiku-orkesterissa ja kulki keikkamatkoilla polkupyörällä.  Hän säästi 7 vuoden keikkapalkkiot lunastaakseen Huiskulan tilan itselleen kuvaa Antti alkuajan pääoman hankintaa.

Alkuun viljeltiin mm. kaalia. 1930-luvulta olevassa kuvassa Meeri Murto on etualalla.

Alkuun viljeltiin mm. kaalia. 1930-luvulta olevassa kuvassa Meeri Murto on etualalla.

Alussa viljeltiin vihanneksia ja myytiin torilla

Huiskula aloitti puutarhakasvien tuotannon niin kuin monet muutkin viljelemällä avomaalla vihanneksia ja myymällä sadon suurelta osin Turun torilla. Kuitenkin jo alkumetreillä sijoitettiin uuteen teknologiaan ja tehostettiin toimintaa. Pientilan tuottavuutta nostettiin ensin rakentamalla kasvilavoja, mitkä pystyttiin rakentamaan omin voimin.

– 1930-luvulla hankittiin kasvaneen tuotannon markkinointia varten kuorma-autokin ja ensimmäinen kasvihuone rakennettiin vuonna 1938, kuvailee Antti.

Eläimet kuuluivat sen ajan tiloille olennaisena osana. Huiskulassa oli kaksi hevosta ja lehmää, mutta myös kanala ja kanahautomo.

– Kasvihuoneessa viljeltiin ensin tomaattia ja kurkkua, tietää Antti. Kukkaviljelyäkin aloitettiin 30-luvulla, alussa vain avomaalla toritiliä kasvattamaan. Tulevaisuutta enteillen lehmän nimi oli ’Kukkanen’.

Suuntaus kasvihuonetuotantoon 40-luvulla

Pian ensimmäisen kasvihuoneen jälkeen alkoi Huiskula laajentaa kasvihuoneita niin, että jo vuonna 1941 niitä oli pystyssä viisi. Sodan aikana Suomi tehosti omaa ruuan tuotantoa, ja materiaalipulasta huolimatta saatiin rakennustarvikkeet ison vihannesvaraston rakentamiseen.  Vihannespelloille saatiin työvoima-avuksi vapaaehtoisesti maataloustöihin ilmoittautuneilta ihmisiä.

– Heti sodan jälkeen jatkui kasvihuoneiden rakentaminen ja materiaalipulan vuoksi esimerkiksi lämmitysputkia rakennettiin hitsaamalla peräkkäin tykin ammusten hylsyjä, valottaa Antti.

Reino Murto 50-luvulla neilikkahuoneessa.

Reino Murto 50-luvulla neilikkahuoneessa.

Koko 40-luvun ajan Huiskulan päätuotteet olivat vihannekset, mutta avomaan rinnalle tulivat nyt kasvihuonevihannekset. Silti muitakin tuotantosuuntia kokeiltiin, istutettiin mm. 1500 omenapuuta. Vuosikymmenen lopulla löytyi myös tuleva tuotannon ala.

– Huiskula palkkasi neilikkaviljelyä kehittämään tanskalaisen puutarhurin ja neilikasta tulikin Huiskulan päätuote  pitkäksi ajaksi, selvittää Antti lasinalaisen kukkaviljelyn alkutaipaletta. Neilikkaa viljeltiin 50-luvun lopulla jo 6400 m2 alalla.

Vihannestuotanto oli vielä merkittävässä asemassa ja kurkkuja myös jalostettiin Huiskula – herkkukurkuiksi. Pula-ajan hellittäminen 50-luvulla vapautti myös kukkatuotannon puolivalmisteiden tuonnin ja se mahdollisti lisäpanostukset kukkatuotantoon.

Kukkien tukkukauppa alkoi

Kukkatuotannon kasvu johti Suomessa kukkatukkukaupan kehittymiseen, mikä alkoi 1950-luvun loppupuolella. Huiskula lähti mukaan muutamien kukkaviljelijöiden perustamaan yhteiseen tukkuliikkeeseen, Suomen Kukkatoimitukseen, mikä osaltaan vauhditti siirtymistä kukkaviljelyyn. Myöhemmin Suomen Kukkatoimitus -nimi jäi Huiskulan oman kukkatukkukaupan käyttöön ja sillä nimellä kukkatukkukauppaa käytiin aina vuosituhannen vaihteeseen asti.

Pienviljelmänä aloittanut Huiskula piti vielä kiinni vanhasta maanviljelyn perinteestä. Lehmistä luovuttiin vuonna 1962 ja peltoviljelystä vasta 1992, jolloin pellot vuokrattiin pois.  Vuosikymmenten varrella on ollut monia luopumisia, eivätkä ne aina ole ihan helppojakaan.

– Kuvaavaa oli, että lehmistä luopuminen herätti kysymyksen, mistä nyt saadaan työntekijöille maitoa, mutta jotenkin siitäkin pulmasta päästiin yli, mainitsee Antti pilke silmäkulmassa..

Kukkaviljelyn kehittyminen toi mukanaan uusia artikkeleita ja tuotantomuotoja. Krysanteemia oli aiemmin viljelty vain syksyisin, koska se aloitti kukinnan vasta päivän pituuden lyhentyessä. Lyhytpäiväkäsittelyn tekniikka otettiin käyttöön 60-luvun alussa ja krysanteemista kasvoikin sitten Huiskulalle merkittävä tuote.

– Huiskula oli maamme ensimmäisiä lyhytpäivätekniikkaa käyttäviä krysanteemin tuottajia, kertoo Antti.  Myös joulutähden viljely aloitettiin 60-luvun puolivälissä.

Reino ja Meeri Murto 1950-1960 lukujen taitteessa Lounais-Suomen Puutarhayhdistyksen kokouksessa. Arpoja kauppaa naapurin nuori emäntä Onerva Suominen.

Reino ja Meeri Murto 1950-1960 lukujen taitteessa Lounais-Suomen Puutarhayhdistyksen kokouksessa. Arpoja kauppaa naapurin nuori emäntä Onerva Suominen.

Kriisit johtivat uudistumiseen

Huiskulaa kohtasi sen pahin kriisitilanne vuonna 1965, kun Reino Murto menehtyi äkilliseen sairauteen. Toinen sukupolvi oli vielä opiskelijaiässä, joten vastuun ottaminen oli tavallista haasteellisempaa.  Kriisistä selviämisessä auttoi henkilökunnan hyvä henki ja sen taustalla Meeri Murto.

– Tuleva toimitusjohtaja Esko Murto opiskeli isänsä kuoleman aikaan vielä Tanskassa. kertoo Antti. Asioita osattiin kuitenkin järjestellä, Esko mm. tilasi Huiskulan ensimmäiset joulutähden taimet Tanskassa ollessaan.

Kriisitilanne ei estänyt Huiskulan kehittymistä.  Kukkaviljelyn rinnalle tuli pistokaslisäys, joka tuotti krysanteemin ja joulutähtien taimia myös toisille kukkaviljelmille.  Sieltä juontaa juurensa Huiskulan nykyinen taimitukku.  Sen toiminta on vireää ja sitä hoitaa alaansa erikoistunut henkilökunta.

Mutta edessä oli uusia ongelmia, jotka tulivat 70-luvun öljykriisien muodossa.

– Vuoden -73 öljykiriisi oli vakava paikka monelle puutarhalle. Huiskulassa oli onneakin matkassa, kun puutarhalle rakennettu suuri öljysäiliö sattui olemaan täynnä raskasta öljyä terävimmän öljyn hinnan nousun aikaan, kommentoi Antti. Nykyään säiliö on kiinteän polttoaineen tarvitsemana lämpövaraajana.

Öljykriisi pakotti kasvihuoneviljelmät kiinnittämään huomiota tuotannon energiatehokkuuteen. Niinpä Huiskulassakin katettiin kasvihuoneita kaksikerroslevyillä ja asennettiin kasvihuoneisiin lämpöverhoja. Viljelyalustoiksi rakennettiin siirrettäviä penkkejä ja pöytiä, mikä nosti huoneiden hyötyalaa, kun käytäviä voitiin vähentää. Tekovalon käytöllä nopeutettiin kasvua ja pidennettiin tuotantoaikoja.

Kolmantena kriisinä voi mainita vielä EU-jäsenyyden. Se ei tosin tullut yllättäen, mutta muutti merkittävästi toimintaympäristöä.  Rajat aukesivat tuonnille lopullisesti ja tilalle tuli EU-tuet, mutta useimmilla leikkokukilla ne eivät riittäneet kannattavaan tuotantoon.

– Entisen valtakasvin, neilikan tuotanto loppui nopeasti, kertoo Antti. Krysanteemin viljelyä oli tehostett

nimen alle.  Vaikka Huiskulan Puutarha onkin edelleen suuri kukkatuottaja, on Huiskula-konsernin päätoimialaa nykyään kukkatukkukauppa.

– EU-jäsenyyden ensimmäisenä vuonna Huiskulan kukkatukkukauppa kasvoi myynniltään suuremmaksi kuin oma kukkatuotanto, kiteyttää Antti viimeisimmän kriisin lopputuleman.

Esko Murto johti kymmenkunta vuotta Kauppaputarhaliiton ja Maaseudun Työnantajajain liiton hallituksia.

Esko Murto johti kymmenkunta vuotta Kauppaputarhaliiton ja Maaseudun Työnantajajain liiton hallituksia.

Kolmas sukupolvi on ottanut hoitoonsa operatiivisen johdon. Ensin sukupolvenvaihdos tapahtui tukkukaupan osalta ja viime vuonna myös tuotannon johtoon tuli kolmas polvi, Eskon Murron poika Jali Murto. u ja jopa automatisoitu meidän oloissamme pitkälle, mutta senkin viljely jouduttiin lopettamaan vuosisadan loppuun mennessä. Suurimmaksi leikkokukaksi noussutta ruusua tuotimme parhaimmillaan yli 3 hehtaarin alalla, mutta sillekin tuli loppu vuonna 2013.

Se, että Huiskulassa voitiin tuottaa leikkoruusua niinkin pitkään, että lopetushetkellä hävisi puolet Suomen ruusualasta, johtui suurelta osalta heidän laajasta jakeluverkostostaan.  Leikkokukista merkittäväksi on jäänyt tulppaani. Sen tuotantoon on investoitu ja tuotantomäärät ovat tasaisesti kasvaneet.  Ruusulta vapautunut kasvihuonepinta-ala on suurelta osin muutettu sesonkiruukkukasvien viljelytilaksi.

Kukkatukku nousee pääosaan

90- luku oli ensimmäinen vuosikymmen, jolloin Huiskulassa ei rakennettu kasvihuoneita.  Se oli kukkatukkukaupan ja markkinoinnin kehittämisen aikaa.  Suomen Kukkatoimitus- nimi siirrettiin historiaan kun myös kukkatukkukauppaa alettiin käydä Huiskula-

– Kun Reino Murto loi perustan mittavalle tuotannolle, niin Esko Murto laajensi ja kehitti sitä ja luotsasi Huiskulan EU-aikaan.  Esko Murto on edelleen mukana taustavaikuttajana, kun kolmas polvi vie yritystä sen uudelle vuosikymmenelle.

Viimeaikojen merkittävä ilmiö on ollut kukkakaupan rakenteen raju muuttuminen.  Päivittäistavarakaupasta on nopeassa ajassa tullut merkittävä kukkien jakelutie kuluttajille.  Muutos on edellyttänyt Huiskulaltakin jälleen kerran sopeutumista uuteen tilanteeseen.  Erikoiskukkakauppa ja päivittäistavarakauppa odottavat tavarantoimittajiltaan aivan erilaisia asioita.  Niinpä Huiskula onkin eriyttänyt tukkukauppapalvelunsa niin, että se voi palvella parhaansa mukaan molempia asiakasryhmiä.

 

 

Antti Pajunen johti kymmenen vuotta Huiskulan viljelyä.

Antti Pajunen johti kymmenen vuotta Huiskulan viljelyä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!