Haitallisia vieraslajeja ei pitäisi löytyä taimitarhojen valikoimista, ja puutarhajäte on tärkeää käsitellä oikein. Näin estetään haitallisten vieraskasvien leviämistä luontoon, jossa ne voivat syrjäyttää luontaisia lajeja tai muuttaa elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi. Vieraslajiasioiden neuvottelukunta laati ohjeistukset sekä taimimyymälöille että pihanhoitajille.
Haitallisia, erityisesti puutarhajätteiden mukana leviäviä vieraskasveja ovat muun muassa jättiputki, jättipalsami, pohjoisamerikkalaiset suurikasvuiset piiskut sekä jättitatar ja japanintatar. Merkittävä osa haitallisista vieraskasvilajeista on alun perin tuotu Suomen puutarhoihin tai puistoihin koristekasveiksi.
Myös kaupunkien puistoihin, puutarhoihin, tienvarsiin sekä muille laajoille alueille on istutettu usein vieraslajeja.
Vieraslajiasioiden neuvottelukunta esittää, että puutarha-ala tarjoaisi jatkossa vain haitattomia lajeja istutuskasveiksi. Myös jo istutetut haitalliset vieraskasvit pitäisi korvata haitattomilla vaihtoehdoilla. Vieraslajien leviämisvaarasta ja haitoista luonnolle olisi hyvä tiedottaa selvästi taimitarhoilla.
Jokainen pihanomistaja voi estää vieraslajien leviämistä käsittelemällä puutarhajätteet oikein. Yksikin siemen tai pieni juuren kappale mullassa puutarhan ulkopuolella voi muodostaa uuden, nopeasti laajenevan vieraslajiesiintymän. Siksi puutarhajätteet pitäisi sijoittaa paikkoihin, joista siemenet ja muut kasvinosat eivät pääse leviämään luontoon. Kasvijätettä ei saisi koskaan kipata esimerkiksi metsään, ojanvarteen tai rannoille.
Neuvottelukunta kannustaa myös suosimaan haitattomia koristekasveja ja luonnonkasveja tai järjestämään vieraslajitalkoita, joissa luontoon karanneita haitallisia vieraslajeja poistetaan lähiympäristöstä. Vieraslajihavainnot kannattaa ilmoittaa valtakunnalliseen vieraslajiportaaliin osoitteessa vieraslajit.fi.
Vieraslajiasioiden neuvottelukunnassa esille tuotuja uusia jo Suomessa tavattuja vieraslajeja tarkkailtaviksi.