Juha Oksanen – vuoden puutarhuri 2009

Lounais-Suomen Puutarhayhdistys ry on valinnut paattislaisen kauppapuutarhurin Juha Oksasenvuoden puutarhuriksi. Hän on toisen polven salaattiviljelijä, joka johtaa vanhempiensa Iiris ja Kauko Oksasen perustamaa Oksasen puutarhaa. Juha Oksanen on syntynyt 23.6 1968 Heidekenilla Turussa. Melko pian Juhan syntymän jälkeen vanhemmat ostivat Paattisilta Koiviston tilan, missä pidettiin kotieläimiä ja viljeltiin tomaattia yhdessä 500 m2 suuruisessa kasvihuoneessa.

Juhan vanhemmat muuttivat nopeasti ostamansa tilan salaattiviljelmäksi. Kotieläinten pito lopetettiin, viimeiseksi luovuttiin kanojen kasvatuksesta v. 1974, kun rakennettiin toinen isompi kasvihuone. Oksaset viljelivät silloin keräsalaattia turvepedeissä. Vuonna 1989, kun Juhakin oli jo osallistui kotitilansa töihin, muutettiin yksi huone ruukkusalaattitekniikkaa käyttäväksi. Ruukkusalaatin kysynnän kasvaessa sen osuutta lisättiin, mutta vasta viimeisen laajennuksen jälkeen v. 2007 Oksasen Puutarha luopui kokonaan turvepetiviljelystä. Keräsalaattia tuotetaan kuitenkin yhä, mutta uudella ympärivuotisella tekniikalla. Tällä hetkellä Oksasen Puutarhan kasvihuoneala on 2,2 hehtaaria eli 22 000 m2 ja tuotannon volyymi n. 9 miljoonaa ruukkusalaattia ja –yrttiä vuodessa, mikä on 12 % koko Suomen tuotannosta.

Juha Oksanen aloitti puutarha-alan opinnot vuonna 1989 Tuorlan puutarhakoulussa, mistä hän jatkoi Lepaan puutarhaopistoon valmistuen sieltä hortonomiksi vuonna 1993. Heti valmistumisensa jälkeen hän meni naimisiin. Vaimo Marjo löytyi Tuorlan puutarhurikurssilta. Tuore aviopari pääsi heti mukaan perheyrityksen kehittämiseen ja viljelyvastuu siirtyi Juhalle, kun puutarhaviljelyä varten perustettiin v. 1996 yhtiö, Oksasen Puutarha Oy. Puutarhan jälkikasvukin on turvattu, kun Juhalle ja Marjolle on syntynyt kolme poikaa, joista ehkä tulee aikanaan kolmannen polven salaatin viljelijöitä.

Kustannustehokkuus mahdollistanut kehityksen

Kasvihuoneviljelyssä näyttelee suurta osaa kalliiden kasvihuoneiden pääomakulut. Niiden kattamiseen on satomäärät saatava nostettua mahdollisimman korkeiksi. Oksasen puutarhaa on kehitetty koko ajan määrätietoisella työllä. Kehitysvauhti nopeutui sen jälkeen, kun siirryttiin tehokkaamman tilan käytön mahdollistavaan ruukkusalaattituotantoon. Kasvunopeus on optimoitu etsimällä sopiva lisävalotustaso ja lisäämällä huoneilmaan hiilidioksidia, mistä kasvit valmistavat orgaaniset aineksensa.

Energiakulut on painettu mahdollisimman alhaiseksi, kun hiilidioksidin lisäykseen käytetyn kaasun polton ja valotukseen käytettyjen lamppujen lämpösäteily vastaavat suurimmasta osasta puutarhan tarvitsemasta lämmitystarpeesta. Loppuosa lämmityksestä hoidetaan polttamalla viitisen vuotta sitten rakennetussa lämpökeskuksessa pääasiassa viljan jauhatusjätettä.

Ruukkusalaatin tuotanto tapahtuu linjastoissa, joissa taimet kulkevat fyysisesti kylvöstä pakkaamoon konevoimin. Viljelylinjastot olivat heti toimivat ruukkuvihannesten viljelyn alkaessa. Korjuuvalmiit salaatin päät on saatu vuodesta 2001 lähtien kuljetettua rullaradoilla pakkaamoon, missä salaatit on helposti noukittavissa tukkupakkauksiin. Työntekijöitä Oksasen Puutarhalla on ollut viimeiset viisi vuotta n. 20 vakituista työntekijää ja n. 10 vuokratyöläistä tasaamassa kausivaihteluita. Kuvaavaa tehokkuuden kasvulle on, että viimeisimmän lähes ½ hehtaarin laajennuksen jälkeen, kun samalla korvattiin vanhoja huoneita uudella ryhmähuoneella, työntekijämäärä pysyi entisellään.

Määrätietoinen laatutyö

Kustannustehokkuus ei riitä nykypäivänä takaamaan menekkiä, sillä kauppaketjut haluavat hyvää ja ennustettavaa laatua. Laatua on kehitetty kouluttautumalla ja työntekijöitä kouluttamalla. Vakituisille työntekijöille on annettu hygieniapassikoulutus ja osastovastaaville esimieskoulutus. Myös kasvitautien ja tuholaisten biologinen torjunta on varmistettu koulutuksen avulla. Oksasen Puutarha sertifioi ensimmäisten joukossa Kotimaiset Kasvikset ry:n laatutarhaohjeiston.

Oksasen puutarhalla on aina kiinnitetty huomiota salaatin kauppakestävyyteen. Kauko Oksanen rakensi aikoinaan omatekoisen sovellutuksen jääpankkijäähdytyksestä, mitä varten kehitettiin salaattilaatikot, joiden sivujen läpi voitiin puhaltaa viileää ilmaa muuten hyvin eristettyjen aaltopahvilaatikoiden sisälle. Juha rakensi uuden läpivirtausjäähdyttämön, mitä käytetään yhä sadon nopeaan jäähdytykseen.

Myös ympäristölaatu on huomioitu kokonaisvaltaisesti. Hiilidioksidipäästöt on minimoitu käyttämällä uusiutuvaa energiaa ja sitomalla polttokaasuja kasvimassaan. Torjuntakemikaalien käyttö on erittäin vähäistä, koska tautien ja tuholaisten torjuntaan käytetään biologisia torjuntaeliöitä. Oksasen Puutarhasta ei myöskään joudu vesistöjä rehevöittäviä ravinteita luontoon, sillä ruukkuvihannesten tuotannossa käytetään ns. suljettua kiertoa. Sen onnistuminen ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Kasteluun käytetty porakaivovesi on Paattisilla sen verran suolaista, että kasteluliuoksen ohikierrätystarpeen poistamiseksi on vedestä poistettava haitalliset suolat käänteisosmoosilaitteella. Myös eri salaattilajit vaativat omat tarkennetut ravinneseoksensa, joiden koostumus on selvitetty käytännön tarkkailun avulla. Silti liuosten säätöjä on tarkkailtava jatkuvasti väkevyys- ja pH-mittauksilla sekä ravinneanalyyseilla.

Yhteistyö on myös antoisaa

Juha Oksanen on osallistunut oman toimialajärjestönsä Kauppapuutarhaliiton toimintaan aktiivisesti. 2000-luvulla hän on toiminut ensin liiton Varsinais-Suomen piirin sihteerinä ja viime vuodet puheenjohtajana. Hän on mm. vastannut piirin näyttelyosastojen rakentamisesta niin Helsingin kuin Turun puutarhanäyttelyissä sekä koonnut viljelijöitä muihinkin menekinedistämistapahtumiin. Juha on toiminut myös muutaman vuoden Kauppapuutarhaliiton hallintoneuvostossa ja ruukkuvihannesjaostossa, mikä solmi tänä vuonna sopimuksen Lepaan Puutarhaoppilaitosen kanssa viljelijäin rahoittamien ruukkuvihanneskokeiden järjestämisestä.

Oksasen Puutarhan kehittyminen on havaittu myös muiden toimesta, sillä puutarha nimettiin toukokuun lopulla maakunnan vuoden perheyrityksenä. Sen nimesivät Turun Yrittäjät ja Nordea.

Viljelijäin yhteistyön vetäminen vie paljon aikaa, mutta se antaa myös virikkeitä oman yrityksen kehittämiseen. Juha on hyvin ymmärtänyt vanhan viisauden, ettei yksi puu pala eli hyvän tuloksen tekemiseen tarvitaan aina naapurivaikutusta.