Voimalla vastuullisuuden elintarvikeketjua kehittämään!

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Vastuullisuus koskee koko elintarvikeketjua – sen jokaista lenkkiä. Tämän tiedonkonkretisoiminen on ollut hajanaista, joten kuluttajien on ollut hankalaarvioida tuotteen ja sen tuotantoketjun vastuullisuutta. MTT:n jaKuluttajatutkimuskeskuksen hankkeessa elintarvikeketjun vastuullisuus kiteytyiseitsemäksi ulottuvuudeksi: ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus,työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen vastuu ja paikallisuus.

Tiistaina 9.3. Helsingissä pidetyssä Voimalla vastuullisuuden! -tilaisuudessatutustuttiin kansainvälisestikin ainutlaatuiseen hankkeeseen, jossa tutkittiinpäivittäisten elintarvikkeiden tuotannon vastuullisuutta. Tärkeänä työtapanatutkimuksessa olivat sidosryhmäkeskustelut.

Seitsemän vastuullisuuden veljestä

Hankkeen johtaja, tutkimuspäällikkö Sari Forsman-Hugg MTT:stä korosti, ettämonivaiheinen Elintarvikeketjun vastuullisuus -tutkimushanke on alkuvastuullisuuden kehitystyölle elintarvikeketjussa. Ruisleivän,broilerituotteiden ja margariinin tuotantoketjuille laadittiin kriteerit jamittarit, joiden avulla ketjujen vastuullista toimintaa ja sen tavoitteitavoidaan lähteä työstämään.

– Kilpailuetua saavuttaakseen vastuullisesti toimivatyritykset tähtäävät lainsäädännön vaatimuksia pidemmälle.

MTT:n vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoi, ettäympäristöulottuvuudessa keskeisiä ovat tuotteiden mitattavissa olevatympäristövaikutukset. Yritysten tulisi määrittää, kuinka paljon niiden tuotteetrehevöittävät vesistöjä ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen, sekä raportoidavaikutuksista ja niiden vähentämistavoitteista avoimesti.

– Tällöin sidosryhmätkin voivat ottaa kantaa yritysten tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

Kaikissa muissakin ulottuvuuksissa kriteerien ja mittarien laadinnanlähtökohtana olivat ketjulähtöisyys, tavoitteellisuus, sidosryhmälähtöisyys,avoimuus ja läpinäkyvyys.

– Tuotteiden jäljitettävyyttä kannattaisi kehittäälain vaatimaa pidemmälle. Yrityksissä satsataan jo nyt paljonelintarviketurvallisuuden omavalvontaan. Näistä olemassa olevista käytännöistävoisi viestiä kuluttajille nykyistä enemmän, tähdensi Katajajuuri.

– Elintarvikealalla tärkeää on myös ravitsemusvastuu, joten vastuullisellayrityksellä tulee olla ravitsemusstrategia tavoitteineen ja kattavatuoteinformaatio kuluttajille.

– Jokaisen ketjun toimijan tulisi asettaa henkilöstönsä työhyvinvoinnilletavoitteita ja seurata niiden toteutumista yhteistyössä henkilökunnan kanssasekä tiedottaa toimenpiteistä avoimesti yhteistyökumppaneille. Tässä voitaisiinkäyttää yhteistä raportointimallia.

– Eläinten hyvinvoinnin seurannan kehittämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisiamittareita, jotka ottavat huomioon eläinten terveyden, hoidon ja elinolosuhteet.Hyvinvointi-indeksiä voitaisiin käyttää tämän konkreettiseen ilmaisemiseen,Katajajuuri sanoi.

Taloudellisen vastuun kantaminen on perusta vastuullisuuden muidenulottuvuuksien kehittämiselle ja hallinnalle.

– Tutkimuksessa korostettiintaloudellisten vaikutusten raportointia sidosryhmiin, läpinäkyväähinnanmuodostusta koko tuotantoketjun matkalta ja vastuullisia investointeja.Paikallisuutta hahmotettaessa selvitetään yrityksen toiminnan vaikutuksetpaikalliseen hyvinvointiin ja ollaan vuorovaikutuksessa oman toimintaympäristönsidosryhmien kanssa, Forsman-Hugg summasi.

Yritykset ja kuluttajat saman pöydän ääreen

Elintarvikeketjun vastuullisuus -hankkeessa sidosryhmät kokoontuivat useissatyöpajoissa saman pöydän ääreen. Hankkeen eri vaiheissa vastuullisuuden sisällönmäärittämiseen osallistui yli 200 henkilöä.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelän mukaan kuluttajattarvitsevat välineitä siihen, miten he voivat arvioida omien valintojensavastuullisuutta. – Yritysten ja kuluttajien välillä tarvitaan aitoa keskusteluaja vuorovaikutusta. Kuluttaja näkee oman roolinsa myös eräänlaisena valvojana,joka osallistuu vastuullisuuden kehittämiseen yhteiskunnassa, Mäkelä kertoi.

Kuluttajien vaikuttamista helpottaisi vastuullisuusmerkki, joka sisältäisikaikki vastuullisuuden ulottuvuudet. Tulevaisuudessa tuotteen tausta voisikinselvitä yhdellä silmäyksellä pakkausmerkinnästä.

Vastuullisuus jäsentyi yrityksille

Vastuullinen liiketoiminta on noussut elintarvikeyritystenliiketoimintastrategian ytimeen. Elintarvikeketjun vastuullisuus -hankkeenyhteistyöyrityksiä olivat Fazer Leipomot, HK Ruokatalo, Kesko, Raisio ja SuomenRehu.

Fazer Leipomoiden tutkimus- ja kehitysjohtaja Sampsa Haarasillan mielestätutkimuksessa mukanaolo opetti matkalla paljon sekä antoi lisäeväitäkehitystyöhön.

– Nyt tiedämme, millaista on suomalaisen kuluttajan mielestävastuullinen ruisleivän valmistus ja markkinointi. Vastuullisuuteen liittyypaljon emotionaalisia asioita. Kotimainen ruis leivän raaka-aineena merkitseekuluttajalle vastuullisuutta. Kotimainen työ ja tietotaito eivät sen sijaannäyttäisi olevan niin merkittävässä roolissa, Haarasilta pohti.

Kolmivuotista MTT:n johtamaa hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö,ympäristöministeriön hallinnoima ympäristöklusterin tutkimusohjelma sekä edellämainitut yritykset ja tutkimuslaitokset.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!