Kasvisten turvallisuus ja valvonta

Kasvistenkin kohdalla tuoteturvallisuuden perusta muodostuu hyvien raaka-aineiden käyttämisestä, hyvistä hygieniakäytännöistä ja tuotantotavoista sekä lainsäädännön noudattamisesta.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on ohjeistanut suurkeittiöitä ja muita alan toimijoita tiettyjen mikrobiologisten riskien pienentämiseksi.

Ongelmana erityisesti norovirukset ja Yersinia pseudotuberculosis

Viime vuosina kasvisten välityksellä syntyneistä ruokamyrkytyksistä erityisesti ongelmaksi ovat nousseet norovirusten ja Yersinia pseudotuberculosiksen aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat. Myös muut mikrobit esim. salmonella ja Bacillus-bakteerin tuottamat toksiinit ovat aiheuttaneet epidemioita.

Norovirus on aiheuttanut epidemioita ulkomaisten pakastevadelmien ja lehtisalaatin sekä muiden vihannesten välityksellä. Elintarvikevirasto (1.5.2006 yhdistynyt Eviraan) on suositellut ulkomaisten pakastevadelmien kuumentamista suurkeittiöissä norovirusriskin pienentämiseksi.

Y. pseudotuberculosis on aiheuttanut neljä epidemiaa kotimaisten, talven yli varastoidun porkkanan välityksellä. Bakteeri ei ole yleinen, mutta saattaa joutua porkkanoihin jo korjuuvaiheessa maaperästä. Y. pseudotuberculosis -bakteeri, pystyy monista muista bakteereista poiketen lisääntymään myös kylmävarastoinnin aikana (0-5 asteessa). Mikäli bakteerimäärä lisääntyy riittävästi, saattaa se aiheuttaa sairastumisia. Erityisen suuria bakteeripitoisuuksia on epidemioiden yhteydessä löydetty varastoinnin aikana pilaantuneista porkkanoista. Evira ohjeistaa porkkanoiden käsittelyn hygieniasta suurkeittiötä ja kasvisten käsittelylaitoksia Yersinia pseudotuberculosis –riskin vähentämiseksi.

Kasvisten mikrobiologinen turvallisuus

Evira on tutkinut kasvisten turvallisuuteen liittyviä mikrobiologisia riskejä erilaisissa projekteissa. Tutkimusten tuloksena saadaan tietoa riskien esiintymisen todennäköisyydestä ja edistetään kasvisten turvallisuutta varmistavien toimenpiteiden riittävyyttä. Virasto on mukana useissa yhteistyöprojekteissa, joissa tutkitaan ja parannetaan kasvisten turvallisuutta ja kuluttajalaatua sekä tutkitaan kasvisten välityksellä leviävien merkittävien mikrobien esiintyvyyttä.

Vuonna 2005 käynnistetyssä Yersinia-projektissa kartoitettiin kotimaisten kasvisten mikrobiologista turvallisuutta patogeenisten yersinioiden – Y. enterocolitican ja Y. pseudotuberculosiksen – suhteen. Syksyllä 2005 tutkimukset suunnattiin kotimaisten tuoreiden vihannesten tutkimiseen.

Keväällä 2006 Yersinia-projektissa näytteenotto kohdistettiin kotimaiseen, varastoituun porkkanaan ja muihin kotimaisiin juureksiin. Näytteenotto tehtiin kunnan valvomissa kasviksia käsittelevissä ja pakkaavissa yrityksissä. Samalla yrityksissä tarkastettiin kasvisten käsittelyn hygieniaa ja omavalvonnan toimivuutta. Patogeenista, tautia aiheuttavaa Y. enterocoliticaa tai Y. pseudotuberculosista ei eristetty yhdestäkään näytteestä.

Asetus elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista

Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset -asetuksessa (2073/2005) säädetään elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista ja täytäntöönpanosäännöistä, joita elintarvikealan toimijoiden on noudatettava.

Asetus sisältää elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia vaatimuksia sekä prosessin hygieniavaatimuksia. Asetuksen mukaisesti sellaisenaan syötävistä kasviksista tulee tutkia salmonellaa ja listeriaa, ja nämä mikrobit tulee sisällyttää näytteenottosuunnitelmaan.

Elintarvikelaki edellyttää yrittäjältä omavalvontasuunnitelmaa.

Elintarvikelaissa (23/2006) edellytetään, että elintarvikeyrittäjä tekee omavalvontasuunnitelman.

Viranomainen hyväksyy yrityksen käyttämät tilat (elintarvikehuoneisto) ja yrityksen omavalvontasuunnitelman. Omavalvonta tarkoittaa, että yritykset itse valvovat käsittelemiensä tuotteiden turvallisuutta.

Omavalvontasuunnitelmassa tulee kuvata tuotannon kriittiset kohdat, hygieniakäytännöt ja tuotantotavat, jotka myös dokumentoidaan. Omavalvonta kertoo, että raaka-aineet, tuotetut elintarvikkeet ja tuotantotilat vastaavat lainsäädännön vaatimuksia.

Omavalvonnan suunnittelun helpottamiseksi on Elintarviketeollisuusliiton, valvontaviranomaisten ja alan yritysten yhteishankkeena laadittu ohjeet eri elintarviketeollisuuden toimialoille. Elintarvikelainsäädäntö kannustaa elinkeinoa laatimaan hyvän tuotantotavan ohjeita.

Kasvis- ja marjateollisuudelle laadittu toimialakohtainen omavalvonta ja hyvien tuotantotapojen ohje sisältää toimialan omavalvonnan vaatimukset ja mikrobiologisen, fysikaalisten ja kemiallisten vaarojen arvioinnin ja hallinnan esimerkkiprosesseineen. Ohje perustuu lainsäädännön vaatiman kriittisten kohteiden hallintaan tuotantoprosesseissa ns. vaara-analyysi (HACCP–periaate). Ohje koostuu erillisestä HACCP-yleisohjeesta sekä yksityiskohtaisesta, esimerkkituotteiden tai malliprosessien tasolle menevästä toimialakohtaisesta ohjeesta.

Kasvisten alkutuotannon hygieniasta säädetty asetuksessa

Alkutuotannon hygienian vaatimuksista kasviksia tuottaville tiloille viljelystä, kasteluvedestä sekä kasvisten käsittelystä ennen tilalta pois kuljettamista on säädetty alkutuotantoasetuksessa (134/2006).

Kotimaiset kasvikset ry on uudistamassa Hyvät tuotantomenetelmät -ohjeistoa eli Laatutarha-vaatimuksia. Ne sisältävät hyvien viljely- ja tuotantotapojen ohjeita viljelijöille.

Hyvät tuotantomenetelmät -ohjeistus kattaa viljelyprosessiin sisältyvien sääntöjen lisäksi tuotantohygieniaan, jäljitettävyyteen, kirjanpitoon, työturvallisuuteen, kasvinsuojeluun ym. liittyviä ohjeita. Ohjeiston noudattaminen on edellytys sille, että viljelijä saa käyttää Kotimaiset Kasvikset –laatumerkkiä (sirkkalehtilippu).

Arktiset Aromit on antanut poimijaohjeita luonnontuotteiden sienten ja marjojen kaupallisille poimijoille.