Ongelmapaikoille paljakkapajua ja maksaruohoja

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Elokuun 2008 nimikkopensaaksi valittu paljakkapaju on uutuus, jolle on myönnetty FinE-tavaramerkin käyttöoikeus. Tämä maanpeittäjäksi soveltuva matala pensas menestyy Oulun korkeudella saakka. Perennaksi eli monivuotiseksi kukkakasviksi puolestaan on valittu maksaruohot. Kuivuuden sietokyvystään tunnetut maksaruohot kukkivat kesäkuusta myöhäissyksyyn.

Kuukauden kasvit nimeää Taimistoviljelijät ry, joka on valtakunnallinen taimitarhojen neuvonta- ja edunvalvontajärjestö. Kuluttajavalistusta annetaan puutarhoissa ja puistoissa kasvatettavista puista, pensaista, köynnöksistä ja perennoista.

Hopeisena välkehtivä peittopensas

Paljakkapaju ’Haltian’ nimi viittaa sen pohjoiseen alkuperään. Emokasvi on kotoisin Grönlannista, joten paljakkapaju (Salix glauca var. callicarpaea) menestyy Oulun tienoilla saakka. Se viihtyy parhaiten aurinkoisilla paikoilla, missä lehdistöstä tulee tiheä ja kauniisti hopealle hohtava. Enintään puoli metriä korkea pensas sopii maanpeittäjäksi hankaliinkin paikkoihin, kuten helposti kuivuviin rinteisiin ja liikenteenjakajiin. Kunnon peittopensaan tavoin se kattaa paljaan maanpinnan nopeasti ja estää juuririkkakasvien kasvun istutusalueella.

Ansioidensa vuoksi paljakkapaju on saanut FinE-kasvin arvon, jonka myöntää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Taimistoviljelijät ry. FinE-lajikkeiden tulee menestyä hyvin eri puolilla Suomea järjestetyissä kenttäkokeissa.

Kuivan maan maksaruohot

Veden puutteen kanssa tuskailevien tontinomistajien kannattaa muistaa jopa ennätyskuivista kesistä selviytyvät kasvit. Maksaruohot (Sedum-kasvisuku) ovat tällaisia kuivien ja auringon paahteisten alueiden lajeja. Ne luetaan perennoihin, jotka ovat monivuotisia ruohovartisia kukkia. Kaikki maksaruohot ovat hyviä perhos- ja kimalaiskasveja.

Monet puutarhojen sitkeimmistä maksaruohoista kasvavat myös luonnossamme, joten sopeutuminen karuihin oloihin on varmaa. Maanmyötäiset, vain muutaman sentin korkuiset lajit menestyvät kallioiden päällä jopa 1–2 sentin multakerroksessa. Puutarhassa niille suositellaan 10–20 sentin syvyistä multakerrosta.

Alkuperäisistä luonnonlajeistamme kelta- ja särmämaksaruoho ovat keltaisia, alkukesällä kukkivia perennoja. Valkomaksaruoho avaa pikkuruiset valkoiset kukkansa heinäkuussa. Vakiintuneisiin uustulokkaisiin kuuluu myös puna- ja valkokukkaisia lajeja, kuten keski- ja loppukesällä kukoistavat turkestanin- ja kaukasianmaksaruoho. Osalla lajikkeista on lisäksi viininpunaiset lehdet.

Vielä myöhään syksyllä kivikkokasviryhmissä kukkivat komea- ja syysmaksaruohot. Näillä pystykasvuisilla, 20–40 senttiä korkeilla lajikkeilla on suuret leveät kukinnot. Ne punertuvat jo heinä–elokuun vaihteessa ja muuttuvat sitä syvemmän purppuranpunaisiksi mitä pidemmälle syksy ennättää. Isohkoille maksaruohoille varataan multaa 20–30 sentin verran.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!