Vaikka Suomessa turvalliset elintarvikkeet, niin …

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Vaikka suomalainen elintarviketurvallisuus on maailman huippua, liittyy meilläkin elintarvikkeisiin merkittäviä riskejä. Elintarvikkeiden mikrobiologisen turvallisuuden osalta on Suomessa syytä panostaa etenkin kampylo-, salmonella-, yersinia-, listeria- ja EHEC-bakteerien seurantaan ja valvontaan. Elintarvikkeiden kemiallisista vaaroista on erityisesti huomioitava allergeenit, kadmium, elohopea, nitriitti ja PAH-yhdisteet.

Näin todetaan Valtioneuvoston tänään hyväksymässä elintarviketurvallisuusselonteossa, joka annetaan eduskunnalle. Sen mukaan myös kansainvälistyminen on keskeinen elintarviketurvallisuuden haaste; maailmankauppa vapautuu entisestään. Ihmiset ja tavarat liikkuvat yli rajojen ja tulevat yhä kauempaa. – Riskitekijöitä pitäisi voida valvoa oman maan sisällä, rajoilla sekä myös lähtömaissa, totesi selontekoa esitellyt maa- ja metsätalousministeriö JUHA KORKEAOJA (kesk.). -Kansallinen hyvä tilanne on ylläpidettävä ja sitä on kehitettävä entistä paremmaksi.

Selonteko on ensimmäinen laatuaan, jatkossa sellainen on tarkoitus tehdä kerran vaalikaudessa. Selonteossa asetetaan 24 lähivuosien elintarviketurvallisuustyön tavoitetta, jotka jaotellaan kansainvälisiin, kansallisiin ja kuluttajälähtöisiin tavoitteisiin.

ALOP-arvot käyttöön ehkä vuonna 2008

Elintarviketurvallisuusselonteossa ehdotetaan, että Suomessa otettaisiin käyttöön hyväksyttävää riskitasoa kuvaavat ALOP (appropriate level of protection) -arvot tärkeimmille elintarvikkeiden haitta-aineilla. Selonteossa on ehdotettu ALOP-arvot nitriitille, elohopealle, dioksiineille ja niiden kaltaisille PCB-yhdisteille, salmonellalle- ja kampylobakteereille sekä cesiumille.

Lopullinen poliittinen päätöksenteko ALOP-arvoista tarvitsee pohjakseen tieteellistä arviointia. Jos Suomessa päädytään ehdotettuihin ALOP-arvoihin, ne voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2008, kertoo osastopäällikkö MATTI AHO maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kampylobakteeri on tällä hetkellä yleisin ruokamyrkytyksiä aiheuttava bakteeri. Yersinia-bakteeri on aiheuttanut viime vuosina monia ruokamyrkytysepidemioita, joissa tartunnanlähteeksi on osoittautunut porkkana tai muu kasvis.

Antibioottiresistenssi vakava ongelma

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat yksi elintarviketurvallisuuden suhteellisen uusista ja merkittävistä riskeistä. Sen hallinnoiminen alkaa kotieläintiloilta: kuinka paljon suomalaiset tuotantoeläimet sairastavat ja kuinka paljon niitä joudutaan lääkitsemään antibiooteilla. Tästä päästä eläinten terveydenhuoltoon, jonka tavoitteena on ennalta ehkäistä sairastumisia. – Näkökulma on turvallisissa raaka-aineissa ja toimet suhteutetaan eläinten terveyteen, Aho selittää.

Hän muistutti, että antibioottiresistenssi on myös vakava ihmislääketieteen ongelma, tätä puolta hallinnoin sosiaali- ja terveysministeriö.

Ruotsin kanssa pidetty antibioottiasiaa yllä EU:ssa, Korkeaoja kertoo. Pikku hiljaa pohjoismainen tiukka linja on alkanut saada kannatusta myös muissa jäsenmaissa. Parhaillaan kansainvälinen työryhmä pohtii globaaleja standardeja antibioottien käytölle, ryhmän vetäjä tulee Etelä-Koreasta.

Hyvä tilanne ei säily itsestään

Maamme hieno elintarviketurvallisuus on saavutettu koko ketjun pitkäjänteisellä työllä, selonteossa muistutetaan. Hyvä tilanne pysyy yllä vain tekemällä jatkuvasta töitä sen eteen sekä turvaamalla valvonnan ja tutkimuksen riittävä rahoitus.

Tavoitteeksi hallitus asettaa, että elintarvikevälitteisten sairauksien torjuntaa ja tutkimusta tehostetaan. Lisäksi käynnistetään zoonoosikeskuksen toiminta Eviran ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä.

Lasten, nuorten ja vanhusten ravinnonkäytöstä kerätään aiempaa tarkemmat tiedot
altistuslaskelmia varten. Maatiloilla parannetaan kasvinsuojeluaineiden ja eläinlääkkeiden käytön seurantaa, tavoitteissa listataan.

Lisäksi varmistetaan toimivat laatu- ja turvallisuusjärjestelmät koko elintarvikeketjussa. Hallituksen tavoitteen mukaan laatu- ja turvallisuusjärjestelmät koskevat koko suomalaista alkutuotantoa vuoteen 2010 mennessä.

Kansainvälistyminen haastaa elintarviketurvallisuuden

Hallitus asettaa kansainvälistyvän elintarviketurvallisuuden tavoitteista ensimmäiseksi sen, että kuluttajien on saatava entistä paremmin tietoa kotimaisista laatutuotteista. Kansainvälisessä kaupassa on kiinnitettävä huomiota elintarviketurvallisuuden lisäksi
koko tuotantoketjuun, mukaan lukien eläinten tuotanto-olosuhteet. Raja- ja sisämarkkinavalvontaa on ylläpidettävä ja kehitettä erityisesti kasviperäisten tuotteiden osalta.

Suomen on osallistuttava entistä aktiivisemmin elintarviketurvallisuuden parantamiseen kehitysmaissa ja tärkeimmissä tuontimaissa. Lisäksi Suomen on lisättävä vaikutusvaltaansa kansainvälisessä päätöksenteossa, kuten EU:ssa ja Maailman eläintautijärjestössä OIE:ssä. Unohtaa ei sovi sitäkään, että elintarvikkeet ovat myös mahdollinen keino bioterrorismin käytölle.

Tarvitaanko turvallisuudesta kertomaan laatumerkintä?

Selonteko muistuttaa, että kuluttajilla itsellään on tärkeä tehtävät elintarviketurvallisuuden varmistamisessa, sillä merkittävä osa elintarvikeperäisistä sairastumisista johtuu virheistä, joita kotona tehdään ruokaa käsiteltäessä. Toisaalta yhä suurempi osa aterioista syödään joukkoruokailupaikoissa, joten mahdolliset elintarvikeongelmat koskettavat yhä suurempaa joukkoa ihmisiä.

Selonteko avaa Ahon mukaan keskustelun siitä, tarvitaanko laatumerkki kertomaan kuluttajille elintarviketurvallisuudesta. Siihen, kenen tehtävä mahdollisen laatumerkin rakentaminen on, osastopäällikkö ei ota kantaa.

Suomalaiset ja ylipäätään eurooppalaiset kuluttajat ajattelevat, että heille tarjolla olevat elintarvikkeet ovat lähtökohtaisesti turvallisia. Tästä eurooppalaisesta periaatteesta ei ole aikomusta tinkiä, Korkeaoja painottaa. (Finfood)

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!