Luomumarkkinat kasvavat niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Kaukoidässäkin – jopa kymmenillä prosenteilla vuodessa. Suurin osa suomalaisista luomuviejistä luottaakin tuotteidensa menekin kasvuun. Luomutuotteiden tuonnin suhteen odotukset ovat maltilliset.
Finpron projektipäällikkö Silva Paananen toteaa, että Suomen luomuviennin kokonaisarvo on tällä hetkellä 4,5 miljoonaa euroa. Länsi-Euroopan maissa luomumarkkinat kasvavat 5-15 prosentin vuosivauhdilla. Yhdysvalloissa kasvuprosentti on hänen mukaansa 25. Kaukoidässä ja Lähi-idässä päästään jopa 30 prosentin kasvuun, Paananen arvioi.
Venäjällä luomumarkkinat ovat vielä kehittymättömät, mutta koko elintarviketeollisuus ja jakelukanavat ovat siellä voimakkaassa kehitysvaiheessa.
Kaikki terveellisyyteen ja hyvinvointiin liittyvä on Paanasesta kasvava businessmahdollisuus. Luomun kaltaisia terveellisiä vaihtoehtoja etsitään myös siksi, että länsimaisen elämäntyylin omaksumisen myötä yhä useampaa maata uhkaa elintasosairauksien ja ylipainoisuuden lisääntyminen.
Vienti
monipuolista
Viranomaiset, esimerkiksi tullilaitos, eivät pidä luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden tuonnista tai viennistä erillistä tilastoa. Luomu piiloutuu tavanomaisesti tuotettujen elintarvikkeiden luokituksen sekaan, eikä virallisia tilastoja ole saatavilla. Vallitsevan kokonaiskuvan saamiseksi Finfood Luomu kysyi mahdollisimman monelta yritykseltä, mitä ne tuovat tai vievät ja mitä yritysten edustajat ajattelevat markkinoiden kehittymisestä.
Suomesta viedään tällä hetkellä ainakin seuraavia luomutuotteita: kauraa, kaurahiutaleita, ohrasuurimoita, ruisjauhoja, rypsiöljyä, ketsuppia, sinappia, kastikkeita, mysliä, lastenruokaa, mehuja, lakritsaa, perunahiutaleita, perunatärkkelystä, vehnäjauhoja, tyrnimehua, sieniä, mausteita, koivunmahlaa, jogurttia, hilloja, vihanneksia ja näkkileipää.
Länsi-Euroopassa tärkein vientimaa on Iso-Britannia. Kaukaisimmat maat, joihin suomalaista luomua viedään, ovat Australia, Taiwan, Japani ja Korea.
Yhdestätoista kyselyymme vastanneesta vientiyrityksestä kahdeksan uskoi vientinsä kasvavan nykyisestä. Ne yritykset, jotka vastasivat kysymykseen luomuviennin katteesta, totesivat katteen vähintäänkin yhtä hyväksi tai selvästi paremmaksi kuin kotimaan markkinoille myytäessä.
Kaura jalostettava
pidemmälle?
-Luomukaura on noussut keskeiseksi vientituotteeksi. Mutta vaikka kaikki myöntävät, että suomalainen kaura on korkealaatuista, Suomi-premiota ei ole. Siitä ei saa helposti korkeampaa hintaa.
– Korkeampaan hintaan tarvitaan ehkä pidemmälle jalostettuja tuotteita, kuvaa tilannetta Erkki Pöytäniemi, joka on kuuden suomalaisyrityksen vientirenkaan, Organic Food Finlandin vientijohtaja. Renkaaseen kuuluvat tällä hetkellä Helsingin Mylly, Finnamyl, Kankaisten Öljykasvit, Makulaku, Maustaja ja Norrgård.
Makulaku ja Halva ovat Pöytäniemestä hyviä esimerkkejä yhtiöistä, jotka ovat onnistuneet tuotteittensa jalostuksessa ja erilaistamisessa.
Pöytäniemi toteaa, että kauran ohella myös suomalaista luomumarjaa kannattaisi jalostaa pidemmälle eli hilloiksi ja mehuiksi. Puolan tai Ukrainan kaltaisissa maissa on luomusertifioituja metsiä, mutta tuotekehittely toisi suomalaisille kilpailuedun.
– Jos marjat jalostettaisiin ja siihen liitettäisiin terveysnäkökulma, niin silloin viennillä voisi olla mahdollisuuksia, Pöytäniemi arvioi.
Laatupäällikkö Marika Salmi toteaa puolestaan, että Pohjolan Luomu pystyisi viemään luonnonmukaisesti tuotettua kauraa ulkomaille paljon enemmän kuin nyt, jos sitä Suomesta vielä löytyisi.
Pohjolan Luomu vie Eurooppaan EU-luomusertifioidun viljan ohella lopulta Yhdysvaltain luomumarkkinoille meneviä USDA-lisäsertifioinnin vaativia eriä samoin kuin GMP-sertifioituja eli tuoteturvallisuuden laatustandardit täyttäviä eriä.
-Myös näitä lisäsertifioituja eriä menisi enemmän kuin tällä hetkellä tuotetaan.
– Standardien mukaisella viljalla on monipuolisemmat markkinointimahdollisuudet ja tilaisuus saada lisähintaa. Viljelijän on itse arvioitava lisästandardin tuoma hyöty oman maatilansa kannalta. Parhaat edellytykset on suurehkoilla maatiloilla, joilla ollaan halukkaita kehittämään toimintaa.
Virkamies
– viennin turva?
Polar Shiitake Oy vie vientiin 70 prosenttia tuotannostaan, jonka pääartikkeli on tuore siitakesieni.
Markku Leppänen Polar Shiitakkeesta uskoo, että suomalaisen viejän paras turva on – kaikessa pikkutarkkuudessaankin – suomalainen virkamies.
– Luomutuotannossa tärkein tekijä on kuluttajien luottamuksen saaminen tuotteen puhtauteen. Tässä asiassa avaintekijä on käytetyn sertifioinnin luotettavuus. Suomen maine luotettavana ja rehellisenä maana on tärkeä tekijä.
Suomi on ollut kansainvälisissä vertailuissa tähän asti poikkeuksetta lahjomattomuustilastojen kärkisijoilla. Leppäsen mielestä tätä korruptoitumattomuutta ei saisi vaarantaa globalisaation lisääntyessä.
Satotukun Johanna Kivioja uskoo, että luomuviennillä ja varsinkin kasvihuonetuotteilla olisi hyvät näkymät.
– Uskon, että seuraavan viiden vuoden aikana suomalaisten luomuvihannesten vienti lisääntyy ja vakiintuu. Ongelmana ovat tällä hetkellä pienet tuotantomäärät. Jatkuvasti ja suunnitelmallisesti hoidettavaa vientiä varten pitää saatavuuden olla luotettava ja riittävä. Lisäksi on otettava huomioon Euroopassa yleisesti käytettävät standardit pakkauskoosta, laatuluokista, millimetrikokoluokituksista, väriluokittelusta jne.
Kiviojalla on myös toive asioimisen helpottamiseen liittyen.
– Luomutuottajien pitäisi voida saada tuotantotarkastuspäätös myös englanninkielisenä.
Tuonnin näkymät
vaihtelevat
Luomutuotteita tuovien yritysten tulevaisuuden näkymistä on mahdotonta koota mitään kaiken kattavaa keskiarviota. Kyselymme tavoitti seitsemän tuontifirmaa ja arviot markkinoiden kehityksestä vaihtelivat melkoisesta pessimismistä hyvin optimistisiin ”kasvua koko ajan, laajennamme valikoimaa” -arvioihin.
Kahvi on merkittävä tavararyhmä luomuartikkeleiden tuonnissa. Siinäkin arviot tuonnin kehittymisestä vaihtelivat, myös erilaisten kahvien välillä.
Meira Oy:llä luomun osuus koko kahvimyynnistä on vähäinen, mutta luomun omat kasvuprosentit ovat hyvät. Luomun myynti lisääntyi vuonna 2003 kymmenen prosenttia, vuosina 2004 ja 2005 vastaavasti 18 ja 9 prosenttia. Jaakko Kurvinen ei kuitenkaan usko, että luomukahvi pystyisi haukkaamaan merkittäviä osuuksia tavanomaisesti tuotetulta kahvilta.
– Luomutuotteilla on positiivinen imago. Luomukahvin tuonti kasvanee vielä samaan tahtiin kuin pari-kolme edellistä vuotta, mutta kokonaisosuus pysynee kuitenkin melko pienenä, hän arvelee.
Vienti ja tuonti – Suomen luomumarkkinoiden kehittäjät
Vientiyrityksille kasvavat maailman markkinat antavat mahdollisuuden palvella suomalaisiakin asiakkaitaan. Kannattavien volyymien saavuttaminen jalostuksessa tai erikoistuminen kapean marginaalin tuotteisiin ei aina ole mahdollista pelkästään kotimaisella kulutuksella. Maailman markkinoiden yhä kasvaessa ja kehittyessä suomalaisilla tuotteilla on mahdollisuutensa.
Toisaalta Suomeen on tuotava tuotteita, joita täällä ei tuoteta tai valmisteta. Tuonnin avulla luomuvalikoima monipuolistuu, ja markkinoille saadaan mielenkiintoa herättäviä uutuustuotteita. Lisäksi tuonti varmistaa sen, että talvikautenakin on jatkuvasti saatavilla esimerkiksi luomuhedelmiä ja -vihanneksia. Näin sekä tuontia että vientiä tarvitaan kotimaisen luomuelintarvikeketjun kehittämisessä ja asiakkaiden toiveiden täyttämisessä.