Baltian maatalous kehittyy – muttei uhka Suomelle

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Vilja-alan yhteistyöryhmän tilaaman, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan Baltian maiden maataloustuotannossa on ennakoitavissa suuria muutoksia EU-jäsenyyden myötä. Maatalouden kehitystä, viljelijöiden odotuksia ja suunnitelmia selvitettiin joulukuussa 2003 viljelijä- ja asiantuntijakyselyin Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Viljelijäkysely kohdistettiin maataloustuotteita myyntiin tuottaville tiloille pois lukien pienimmät tilat. Vastaavia viljelijähaastatteluja ei ole aiemmin Baltian alueella tehty.

Noin 40 prosenttia haastatelluista viljelijöistä uskoi maatilojen taloudellisen tilanteen parantuvan lähivuosina. Erityisesti suurten tilojen odotukset ovat korkealla. Myönteisimmin tulevaisuuteen suhtaudutaan Viron ja Liettuan maatiloilla. Kaikissa maissa kotieläinten määriä ja peltoalaa suunnitellaan lisättävän. Suuret tilat suunnittelevat lisäävänsä peltoalaa muun muassa vuokraamalla peltoja pienemmiltä tiloilta. Lisäksi tuotantoa aiotaan tehostaa nostamalla tuotos- ja satotasoja. Virossa viljojen satotasoja uskotaan voitavan kohottaa lähivuosien aikana noin 40 prosenttia.

Kaikissa maissa tuottajahintojen, tulojen, maatalouden kannattavuuden ja toimintaedellytysten uskotaan paranevan nykyisestä. Toisaalta myös tuotantopanoshintojen ennakoidaan nousevan ja tuotannon laatuvaatimusten tiukentuvan EU-jäsenyyden myötä.

Tällä hetkellä sekä ulkomaiset sijoittajat että toisaalta paikalliset jalostajat hyötyvät Baltian maataloustuotteiden raaka-aineiden alhaisista hinnoista. Hinnat ovat kuitenkin nousussa ja tulevat nousemaan edelleen EU:hun liittymisen myötä. Vaikka raaka-aineiden ja tuotantopanosten hintojen nousu vähentääkin kansainvälistä kilpailukykyä, toisaalta kasvava tuottavuus lisää sitä.

Tuotannon kasvun myötä olisi teoriassa mahdollista, että maitoa, lihaa ja jopa viljaa tuotaisiin Suomeen. Tämä olisi luontevinta yrityksille, joilla on jo suhteet Baltian maiden raaka-ainetuottajien kanssa. Lihatuotteiden osalta Baltian maissa on enemmän vajetta kuin ylituotantoa. Leipäviljaa Latvia ja Liettua vievät jo nykyisellään. Maitotuotteiden osalta maat ovat vientisuuntautuneita ja maidon tuotanto ylittää kotimaisen käytön. Baltian elintarviketeollisuuden kasvu tulee todennäköisimmin kuitenkin suuntautumaan paikallisille markkinoille, kun tulotason nousu kasvattaa elintarvikkeiden kulutusta.

Viimeaikaisten kaupankäynnin lukujen perusteella EU:hun toukokuussa 2004 liittyvät maat ja Baltian maat erityisesti eivät ole merkittävä uhka Suomen elintarvikesektorille. Vuonna 2003 Suomeen tuotiin elintarvikkeita Virosta 0,7 %, Latviasta 0,1 % ja Liettuasta 0,2 %. Elintarvikkeiden tuonti Baltian maista tulee jatkossakin olemaan vähäistä koko elintarviketuontiin suhteutettuna.

Baltia panostaa satotasoon

Satotasot, laatu ja ympäristö ovat tärkeimmät asiat, joita EU-Baltian maanviljelijät aikovat parantaa. Baltian maatiloista myönteisimmin EU-tulevaisuuteen suhtaudutaan Virossa ja Latviassa. Erityisesti suurten tilojen odotukset ovat korkealla.

Unionin yhteisen maatalouspolitiikan käyttöönoton seurauksena maataloustulon uskotaan nousevan. Baltian maanviljelijöistä noin 40 prosenttia uskoo, että jäsenyys parantaa maatilojen taloudellista tilannetta lähivuosina.

Rakennekehitys erittäin nopeaa

EU-jäsenyyden kynnyksellä Baltian maatalous kehittyy nopeasti ja tuotantomäärät kasvavat muutamassa vuodessa kymmeniä prosentteja. Vauhti vain kiihtyy maiden liittyessä unionin jäseniksi.

– Näin nopeaa maatalouden rakennemuutosta on tuskin aikaisemmin EU:ssa nähty, toteaa kaupallinen neuvos SEPPO KOIVULA. Hän esitteli tiistaina Espoossa vilja-alan yhteistyöryhmän tilaamaa tutkimusta, jossa selvitettiin Viron, Latvian ja Liettuan maatalouden kehitystä sekä viljelijöiden odotuksia ja suunnitelmia.

Viime joulukuussa tehdyn tutkimuksen on toteuttanut Suomen Gallup Elintarviketieto. Tutkimusta varten haastateltiin haastatteli noin tuhat baltilalaista maanviljelijää sekä joukko alan asiantunijoita kaikista kolmesta maasta.

Lisää eläimiä ja peltoa, pienet tilat putoavat kelkasta

Baltian viljelijät suunnittelevat lähivuosina eläinmäärien ja peltoalan kasvattamista. Tuottavuutta parannetaan tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja rehujen nykyistä tehokkaammalla käytöllä. Parhaat mahdollisuudet viljelijät näkevät maidon- ja kasvintuotannossa.

Tällä hetkellä keskimääräinen viljasato on 2 000 – 3 000 kiloa hehtaarilta. Liettua on kolmikon suurin viljantuottaja ja siellä myös satotasot ovat suurimmat. Koivulan mukaan EU-Baltian maiden viljan viljely keskittyy vehnään ja ohraa. Myös öljykasvien viljelyn uskotaan lisääntyvän merkittävästi.

EU-jäsenyys kiristää maataloustuotteiden laatuvaatimuksia. Vaatimusten täyttäminen saattaa pienille tiloille olla ylivoimaista ja seurauksena on tuotannosta luopuminen.

Tuotantopanosten kysyntä kasvaa ja hinnat kallistuvat

Viljelijöiden tulojen paraneminen merkitsee maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja rehujen, kysynnän kasvua. Samaan aikaan panosten hinnat kallistuvat, mikä osaltaan saattaa hillitä niiden käyttöä.

Kemira GrowHow¤n Suomen liiketoimintojen johtaja TIMO KIRJAVAINEN kertoo, että tällä hetkellä Baltiassa käytetään paljon yksiravinteisia lannoitteita. Tämän takia kasvien saamat ravinteet eivät ole tasapainossa ja satotasot ovat alhaisia. Jonkin ajan kuluessa NPK-lannoiteiden käyttö yleistyy Baltiassa ja satomäärät lähtevät tämän ansiosta nousuun.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!