Ruokaperunan laadunvalvonnan tuloksia

Kotimaiset Kasvikset ry pyrkii edistämään ruokaperunan hyvää laatua ja menekkiä tekemällä yhteistyötä koko ruokaperunaa käsittelevän ketjun kanssa. Puolueettoman laadunvalvonnan tulokset antavat tärkeää tietoa perunan laadusta pakkaamoissa ja vähittäiskaupassa. Näytteet otetaan 10 päivän sisällä pakkauspäivästä, jotta perunan laatu vastaisi mahdollisimman tarkkaan tiloilla ja pakkaamoissa pakatun tuotteen laatua. Näytteet analysoidaan Perunantutkimuslaitoksella, joka tekee yhteenvedon tuote-erässä esiintyneistä laatuvirheistä. Kaupassa vihertyneiden mukuloiden määrää ei oteta huomioon laadunmäärityksessä, mutta se on eritelty viljelijälle postitettavaan Ruokaperunatarkastuslomakkeeseen.

Viime talven (2002-2003) aikana Perunantutkimuslaitos analysoi 449 perunaerää, jotka perunaneuvojat olivat ottaneet vähittäiskaupoista. Näytteistä 87%:ssa oli Puhtaasti kotimainen -tuotemerkki. Tutkituista näytteistä 53 % täytti ensimmäisen luokan vaatimukset ja 90 % täytti ruokaperuna-asetuksen vähimmäisvaatimukset.

Syynä 1. luokan vaatimusten täyttymisen vähäisyyteen oli se, että nyt ensimmäistä kertaa kokolajitteluvirheelliset erät pudotettiin 1. luokasta pois. Kokolajitteluvirhe päätettiin ottaa mukaan erien loppuarviointiin, sillä kuluttajille perunaerän tasakokoisuus on tärkeä perunan laatuominaisuus.Mikäli kokolajitteluvirhettä ei oteta huomioon, olisi 67 % näytteistä täyttänyt 1. luokan vaatimukset. Ruokaperuna-asetuksen mukaan 1.luokan erässä saa olla enintään 10 % merkitystä kokoluokasta poikkeavia mukuloita. Tutkituista eristä 98 eli 22 % sisälsi yli 10 paino-% merkitystä kokoluokasta poikkeavia mukuloita tai kokoluokkaa ei oltu merkitty.

Kaksi erää kolmesta myytiin väritunnisteella varustettuna, mutta edelleenkään väritunnisteen luotettavuus ei ole tarpeeksi hyvä. Perunaerän ominaisuudet tulee testata. Jos väritunniste valitaan perunan keskimääräisten ominaisuuksien perusteella, heikkenee väritunnisteiden luotettavuus, sillä osa eristä pakataan Tärkkelyspitoisuus oli kaikissa näytteissä keskimäärin 16,3 %. Keltaisella väritunnisteella varustetuissa erissä tärkkelyspitoisuus vaihteli välillä 11,3 – 17,8, keltaisissa pusseissa 10,6 – 19,8 % ja punaisissa pusseissa välillä 13,0 – 21,7 %.

Yleisimpiä laatuvirheitä olivat mekaaniset viat (1,5 %), pellossa vihertyminen (0,8 %), ontot (0,6 %) ja rupiset(0,3 %). Kelpaamattomiksi luokiteltavia mukuloita oli näytteissä keskimäärin 1,1 % ja viallisia mukuloita 2,8 % näytteen painosta.. Lisäksi viime talven näytteissä oli keskimäärin 2,5 % sadonkorjuun jälkeen vihertyneitä mukuloita, mitä ei ole laskettu mukaan edellisiin keskiarvoihin.

Analysoiduista näytteistä Van Goghia oli 33 %, Nicolaa 14 %, Matildaa 9 %, Sabinaa ja Bintjeä kutakin 4 %. Seuraavaksi yleisimmät lajikkeet olivat Idole, Rosamunda ja Kulta alle neljän prosentin osuuksin.

Kuluttajat poikkeuksellisen tyytymättömiä

Ajanjaksolla 16.6.-22.10.2003 saatiin 429 kuluttajapalautelipuketta merkkiperunan mausta ja ulkonäöstä. Perunan maun arvioi hyväksi 64 %, keskinkertaiseksi 24 % ja huonoksi11 % vastaajista. Merkkiperunan ulkonäön arvioi hyväksi 51 %, keskinkertaiseksi 28 % ja huonoksi 21 % vastaajista. Kuluttajat olivat menneen puolivuotiskauden palautteen perusteella ennätyksellisen tyytymättömiä ostamansa perunan laatuun.

Tämän syksyn aikana on vähittäiskaupoista otettu 79 perunanäytettä. Näistä tutkituista näytteistä 67 % täytti ensimmäisen luokan vaatimukset ja 92 % täytti ruokaperuna-asetuksen vähimmäisvaatimukset.

Yleisimpiä laatuvirheitä ovat olleet vihertyneet (0,6 %), mekaaniset viat (0,5%), rupiset (0,5%) ja maltoviat (0,4%). Mekaanisten vikojen esiintyminen on todella poikkeuksellisen vähäistä.

Sadonkorjuun jälkeen vihertyneitä on jälleen esiintynyt enemmän kuin kaikkia muita vikoja yhteensä eli 3,2 %. Perunan pakkaajat voivat vaikuttaa perunan vihertymiseen käyttämällä mahdollisimman vähän valoa läpäiseviä perunapakkauksia.