Ruuan kotimaisuus tärkeä – nuorille ei enää niinkään tärkeä

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Suomalaisista 75 prosenttia pitää ruuan kotimaisuutta tärkeänä. Varsinkin50 – 74 -vuotiaille ruuan suomalaisuus on tärkeää, sitä vastoin alle30-vuotilaille ja pääkaupunkiseudulla asuville asialla ei ole niin suurtamerkitystä. Kotimaisuuden merkitys nuorten (15 – 19 -vuotiaat)ruokavalinnoissa on viime vuosina jopa vähentynyt. Toisaalta monen nuorenkanta kotimaisuuteen on selkiytymätön, erityisesti 15 – 19-vuotiaat mieheteivät ota asiaan kantaa.

Suomalaisten asenteita on tutkittu Taloustutkimuksen Suomi syö-tutkimussarjassa sekä Valuegraphics APT -tutkimuksessa. Molempientutkimusten kohderyhmänä ovat 15 – 74-vuotiaat suomalaiset. Nuortenasenteista ruokaa kohtaan kertoi Taloustutkimuksen markkinatutkija MERJALINTUNEN Tampereelle pidetyssä Hyvää kouluruokaa ja -maitoa-seminaarissa.

Suomi syö -tutkimussarja on aloitettu vuonna 1985. Vuodesta 1995 lähtientutkimus on tehty joka vuosi. Vuoden 2002 tutkimukseen vastasivähän yli 2 000 suomalaista. Iältään he olivat 15 – 74 -vuotiaita. Viimehuhti-toukokuussa tehtyyn tutkimukseen vastasi 2 268 kotitaloudenruokaostoksista päättävää henkilöä.

Alkuperällä on väliä

Suomi syö -tutkimuksessa suomalaisten asennetta ruuan alkuperäänselvitettiin väittämällä ”On aivan sama, onko ruoka kotimaista vaiulkomaista alkuperää”. Lähes 70 prosenttia vastaajista on väittämän kanssaeri mieltä. Lintunen kuitenkin huomauttaa, että täysin eri mieltä olevinosuus on vuosin saatossa laskenut. Tällä hetkellä 17 prosenttia on sitämieltä, että on aivan sama mistä ruoka on peräisin. Heistä tavallistauseampi on nuori, opiskelija tai asuu pääkaupunkiseudulla.

Sekä nuoret että vanhat ovat sitä mieltä, että ulkomaisten tuotteidenpakkauksista pitäisi selvitä raaka-aineiden alkuperä. Erityisesti tällaisiamerkintöjä haluaisivat 30 – 74-vuotiaat naiset.

Vuodesta 1993 lähtien suomalaisten luottamus Länsi-Euroopan maistasaatavien elintarvikkeiden laatuun on kasvanut. Vuoteen 2000 verrattunamuutos on merkittävä, sillä ensimmäisen kerran länsieurooppalaistenelintarvikkeiden laatuun luottavien määrä on suurempi kuin epäilevästisuhtautuvien.

Saman pöydän ääreen iltaisin ja viikonloppuina

Suomi syö 2003 -tutkimuksen mukaan kahden tai useamman henkilön talouksissayhteiselle aterialla kokoonnutaan todennäköisimmin iltapäivällä taiillalla. Aamiaista syödään yhdessä 38 prosenttia talouksista ja lounastajoka neljännessä. Lapsiperheissä käytäntö on kirjavampi. Yleisesti ottaenyhteiset ateriat ovat vanhempien pariskuntien arkipäivää.

Viikonloppuisin lounaalle ja iltapäiväaterialle kokoonnutaan useimmitenyhdessä. Yhdessä syövät erityisesti perheet, joissa on alle 7-vuotiaitalapsia. Myös nuoret pariskunnat lounastavat yhdessä viikonloppuisinarkipäiviä useammin.

Suomalainen arvioi syövänsä säännöllisesti

Suomalaiset ruokailevat yhä säännöllisemmin (Suomi syö 2002), mutta eriikäryhmien välillä on merkittäviä eroja. Suomalaisista 81 prosenttia kertoosyövänsä säännöllisesti, mutta nuorille säännöllisyys ei ole yhtä tärkeääkuin vanhemmille ikäluokille. Erityisesti alle 25-vuotiaiden jaopiskelijoiden ruokailu on keskimääräistä epäsäännöllisempää.

Suuri osa suomalaisista on sitä mieltä, että he tarvitsevat vähintään yhdenlämpimän aterian päivässä. Lähes puolet arvelee, että on parempi syödäusein jotain pientä kuin pari reilun kokoista ateriaa. Suhtautuminenpieniin aterioihin on muuttunut jonkin verran myönteisemmäksi edelliseenvuonna 2000 tehtyyn Suomi syö -tutkimukseen verrattuna.

Verrattaessa vuoteen 2000 yhä harvempi suomalainen jättää lämpimän ateriansyömättä kiireen takia. Ajan puutteen takia lämpimän aterian jättää väliin15 prosenttia suomalaisista, kun edellisessä tutkimuksessa vastaava osuusoli vielä 21 prosenttia. Eniten kiire vaikuttaa alle 30-vuotiaiden naistenja opiskelijoiden ruokailuun.

Oman ateriaa pidetään terveellisenä

Enemmistö suomalaisista, myös nuorista, arvelee syövänsä riittävänterveellisesti. Samaan aikaan nuoret pitävät makeista välipaloista jamuista herkuista, eivätkä kaihda myöskään rasvan eivätkä suolan käyttöä.Pääasia on, että ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi.

Nuoria miehiä eivät kevyttuotteet juurikaan kiinnosta. Tämä ryhmä myösseuraa muita vähemmän lehtikirjoittelua ruuan terveellisyydestä.

Yli puolet suomalaisista, mutta nuorista vain neljännes, pyrkii edelleenvalitsemaan vähäsuolaisia tuotteita. Vähäsuolaisuuden merkitys on kuitenkinjonkin verran vähentynyt vuodesta 1998 lähtien. Tämä näkyy Lintusen mukaanetenkin suhtautumisessa valmisruuan suolapitoisuuteen.

Nuoret ovat elämyksellisiä, uskalikkoja tai esikuvahakuisia erottujia

Valuegraphics APT ?tutkimuksessa suomalaiset luokitellaan yhdeksään eriarvoryhmään. Näitä ovat: elämykselliset, uskalikot, esikuvahakuiseterottujat, asiakeskeiset, avoimet etsijät, vaikuttajat, kotirakkaat,perinteikkäät ja arvokeskiössä olevat. Nuoret kuuluvat useimmitenelämyksellisiin, uskalikkoihin tai esikuvahakuisiin erottujiin.

Nuorista suurin osa, noin 40 prosenttia, kuuluu elämyksellisiin. Heilletärkeitä asioita ovat kansainvälisyys, tunteet, hyvä olo ja itsensähemmottelu. He hakevat kokemuksia, elämyksiä ja eksotiikkaamaterialististen asioiden sijasta. He ovat avoimia uusille ideoille jakulttuureille. Elämykselliset eivät pidä säännöistä, he viihtyvätepämuodollisissa verkostoissa.

Nuorista joka viides kuuluu uskalikkoihin. Uskalikot innostuvat uusistaasioista, hakevat rohkeasti hyötyä ja haasteita kaikilla elämän aloilla.Elämän monimutkaisuus ei häiritse vaan on haaste. Uuden teknologianomaksujina he ovat edelläkävijöitä.

Nuorista vajaa 20 prosenttia on esikuvahakuisia erottuja. Heillesosiaaliset verkostot ovat tärkeitä; ryhmään kuuluminen on tärkeämpää kuinmaterian omistaminen. He pyrkivät vahvistamaan minuuttaan esikuviensahyväksymien ulkoisten tunnusmerkkien kautta; kuluttajina heitä kiinnostavattrendit ja uutuudet.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!