Mansikan kastelulannoituksella saavutetaan paras mahdollinen sato ja korkealaatuisia, maukkaita marjoja, kun vesiliukoisia lannoitteita annostellaan laimeina liuoksina joka kastelukerta. Lannoitus tulee suunnitella mansikan kehitysasteen mukaan niin, että mansikan kasvu pysyy tasapainoisena istutuksesta sadonmuodostuksen loppuun asti.
Peruskastelulannoitus kasvihuoneessa
Turvelevyjen peruskastelu on tehtävä huolella, jotta ne turpoavat tasaisesti ylhäältä alas asti. Mansikkalevyn (60x20x13 cm) käyttötilavuus on 15-17 litraa. Peruskastelun jälkeen turpeen kosteus pyritään kohottamaan noin 50 tilavuus-%:iin. Peruskastelussa ei käytetä pelkkää vettä, vaan laimeaa ravinneliuosta, jossa on typpeä 170 mg/l, kaliumia 190 mg/l ja lisäksi kaikkia muita mansikan tarvitsemia ravinteita. Peruskastelu onnistuu parhaiten, kun ravinneliuos annetaan tihkukastelu- tai tippukastelulaitteilla vähitellen jaettuna 2-3 osaan, yhteensä 7-8 litraa.
Ennen kastelun aloittamista on tarkistettava, että turvelevyjen muovikalvot ovat ehjiä. Ravinneliuosta ei saa valua hukkaan, muuten turvelevyihin jää epätasainen kosteus. Jos turvelevyjä ei ole kasteltu heti aluksi liian märiksi riittää, että salaojitusviillot tai reiät tehdään vasta viikon kuluttua istutuksesta. Mansikan juuristo ei siedä seisovaa vettä, joten turvelevyjen muovikalvojen salaojitusviillot on tehtävä terävällä puukolla viistoon pohjaan asti. Auringon lämmittäessä keväällä kasvualustan lämpötila nousee helposti yli + 25 asteen, jolloin Pythium- ja Phytopthora-sienet alkavat lisääntyä nopeasti lämpimässä vedessä aiheuttaen juuristotauteja.
Lannoitus istutuksen jälkeen
Peruskastelun jälkeen tarkistetaan, että turpeen puristenesteen johtokyky on 2,0-2,5 mS/cm. Moniravinteisia kastelulannoitteita aletaan antaa päivittäin 1,5-2,0 mS/cm liuosväkevyydelläriippuen raakaveden ravinnepitoisuuksista, kastelumääristä ja mansikan kasvunopeudesta.Sopiva ravinneliuoksen typen pitoisuus on 200 mg/l ja kaliumin 240 mg/l eli N/K-suhde 1:1,2.Näihin ravinnesuhteisiin päästään antamalla Marja-Superexia 860 g/1000 litraan vettä ja CaN-jauhetta (Kalkkisalpietaria) 406 g/1000 litraan vettä.
Kalkkisalpietaria käytettäessä on syytä muistaa, että sitä varten pitää olla oma perusliuos- eli emoliuossäiliö, koska se saostuu Superex-lannoitteiden kanssa väkevänä muodostaen vaikealiukoista kalsiumfosfaattia ja kalsiumsulfaattia eli kipsiä. Antoliuoksen pH lasketaan 4-5 välille lisäämällä typpihappoa puoliksi molempiin perusliuossäiliöihin, jotta kasteluveden rauta ei pääse hapettumaan ja saostumaan tihkuletkuihin tai tippukastelulaitteisiin. Lannoiteautomatiikan jälkeen kannattaa asentaa tehokas hiekkasuodatin, koska kasteluvedessä on aina humusta ja rautaa ja muita epäpuhtauksia.
Lannoitus kukinnasta sadon loppuun
Mansikan kukinnan alkaessa ravinneliuoksen typen pitoisuutta aletaan laskea ja kaliumin pitoisuutta nostaa. Typpeä annetaan 170 mg/l ja kaliumia 245 mg/l eli N/K-suhde 1,44. Antoliuoksen johtokyky pidetään 1,5 mS/cm tasolla edellyttäen, että turpeen puristenesteen johtokyky pysyy 2,0-2,5 mS/cm välillä.
Mansikan kukinnan loppuvaiheessa lisätään edelleen kaliumin osuutta ja vähennetään typen osuutta antamalla typpeä 160 mg/l ja kaliumia 255 mg/l eli N/K-suhde 1:1.59 ja laskemalla turpeen puristenesteen johtokyvyn 1,5-2,0 mS/cm välille.
Mansikan tuottaessa runsaasti marjoja kalkkisalpietarin käyttö lopetetaan kokonaan ja jatketaan Marja-Superex-lannoitteella (N/K-suhde 1:1.92), jolla saadaan maukkaita, korkealaatuisia marjoja. Liialla typpilannoituksella mansikan lehdet kasvavat liian suuriksi ja harmaahomeen ja muiden tautien riski lisääntyy.
Mansikan tihkukastelu avomaalla
Tihkukastelukastelulannoituksessa avomaalla annetaan vettä yleensä kerralla 1-10 mm, joten vettä tulee hehtaaria kohti 10.000-100.000 litraa. Kastelun mukana vettä tulee hehtaaria kohti yleensä riittävästi, joten olennainen tieto mansikanviljelijälle on, kuinka paljon kastelulannoitetta tarvitaan hehtaaria kohti. Sopiva kerta-annos Marja-Superex-lannoittetta on 50 kg hehtaarille. Annettaessa sitä 4 kertaa kukinta- ja raakilevaiheessa tulee kokonaislannoitemääräksi 200 kg/ha, josta tulee hehtaaria kohti typpeä 28 kg, fosforia 8 kg ja kaliumia 54 kg.