Mansikan ja herukan lajikekokeiden tulokset

Tutkimushanke marjatilojen tuottavuuden parantamisesta uusien lajikkeiden avulla on päättynyt. Tutkija VILLE MATALA on julkaissut loppuraportit hankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli testata Suomen olosuhteisiin sopivia uusia mansikka- ja herukkalajikkeita, ja siten auttaa viljelijöitä löytämään tilan olosuhteisiin, markkinointiin ja kuluttajien tarpeisiin parhaiten sopivat lajikkeet. Tavoitteena oli myös auttaa taimituottajia suuntaamaan tuotantoaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kysyntää vastaavasti.

Mansikan tilakokeet

Mansikan lajikekokeissa käytännön marjaviljelmillä verrattiin kahdeksaa koelajiketta Suomessa viljeltäviin lajikkeisiin ¤Bounty¤, ¤Honeoye¤, ¤Jonsok¤, ¤Polka¤ tai ¤Senga Sengana¤. Koelajikkeet olivat: ¤Cavendish¤, ¤Chambly¤, ¤Emily¤, ¤Gyda¤, ¤Inga¤, ¤Kent¤, ¤Lina¤ ja ¤Oka¤.

Kolmen vuoden satotulosten ja käytännön kokemusten perusteella Cavendish -lajiketta voidaan suositella viljelyyn Suomen olosuhteissa erityisesti jäykähköillä maalajeilla sellaisissa olosuhteissa, joissa mansikkahärmä ei ole ollut vaikea ongelma. Lisäksi ¤Kent¤ oli tulosten perusteella mahdollinen vaihtoehto viljelyyn, vaikkakin marjojen laatu oli vaihteleva, ja samaan aikaan kypsyviä viljelyvarmempia lajikkeita on valittavana. Lina -lajike oli viljelyvarma ja satoisa, mutta sen marjakoko oli hyvin pieni eikä lajike sovellu makunsa puolesta tuoremarjamyyntiin. ¤ Lina¤ osoittautui muita lajikkeita kestävämmäksi mansikkapunkkia vastaan, ja sillä voisi olla käyttöä erikoislajikkeena hillonvalmistusta varten. Muita koelajikkeita ei kannata ottaa viljelyyn Suomen oloissa.

Mansikan haravakokeet

Mansikan haravakokeet olivat esikokeita, joissa tilakokeita varten ”seulottiin” suuri määrä lähinnä ulkomaista alkuperää olevia mansikkalajikkeita MTT:n Puutarhatuotannon ja Ekologisen tuotannon koekentillä Piikkiössä ja Mikkelissä. Viljelysuositusten antaminen näiden tulosten pohjalta ei ole mahdollista, mutta saadut tiedot auttavat jatkossa lajikekokeiden suunnittelua ja kotimaista lajikejalostusta.

Herukan tilakokeet

Herukan lajikekokeissa verrattiin yhteensä 19 marjatilalla 17 mustaherukka- ja yhtä valkoherukkalajiketta meillä kauan viljelyssä olleisiin Öjebyn- ja Valkea Hollantilainen -lajikkeisiin. Mustaherukkakokeista saatiin istutusajasta riippuen kolmen tai kahden vuoden satotulokset, mutta valkoherukkakokeista saatiin satotuloksia vain viimeisenä koevuotena. Vuonna 2002 herukkalajikkeista tehtiin runsaasti lajikkeiden käyttöarvoon liittyviä selvityksiä.

Tulosten perusteella marjojen pääasiallista käyttötarkoitusta on pidettävä viljelyominaisuuksien ohella keskeisenä kriteerinä lajikevalintoja tehtäessä. Verrannelajike Öjebyn oli edelleen viljelykelpoinen lajike Suomen oloissa, vaikka monet koelajikkeet olivat satoisampia. Moniin käyttötarkoituksiin soveltuva ¤Mortti¤ menestyi hyvin kokeissa ja sen sato kypsyy 1,5-2 viikkoa myöhemmin kuin ¤Öjebynin¤ sato. Sunniva -lajike sopii myös moneen käyttötarkoitukseen ja se tuntuu menestyvän erityisesti Itä-Suomen olosuhteissa. Tuoremarjakauppaan soveltuvat suurimarjaiset Intercontinental-, Ben Tron- ja Hedda -lajikkeet, joskin niillä marjan pinta on herkkä vioittumaan etenkin konekorjuussa. Yhden satovuoden perusteella Valkoherukka ¤Vit Jätte¤ oli kokeissa satoisampi ja suurimarjaisempi kuin verrannelajike Valkea Hollantilainen.

Tuoreiden herukoiden aistinvaraisissa testeissä ¤Ben Tron¤ todettiin maultaan parhaaksi lajikkeeksi. Suoritettu kuluttajatutkimus antoi viitteitä siitä, että suurimarjaisilla lajikkeilla on mahdollisuuksia markkinoilla rasioissa myytävänä erikoistuotteena. Kolmen vuoden seurannassa todettiin lisäksi, että herukkalajikkeiden C-vitamiini ja flavonoidipitoisuudet ovat lajiketyypillisiä ominaisuuksia ja erityisesti mustaherukoissa on runsaasti molempia.

Tulosten arviointia

Voidaan todeta, että marjatiloilla tapahtuva koetoiminta soveltuu erittäin hyvin monivuotisten marjakasvien lajiketestaukseen. Saatujen koetulosten ja käytännön kokemusten perusteella on voitu esittää varsin luotettavat arviot koelajikkeiden soveltumisesta viljelyyn Suomen olosuhteissa. Marjanviljelijöiden, alan neuvojien ja järjestöjen kiinnostus kyseistä koetoimintaa kohtaan on ollut erittäin suuri, joten tulokset on ollut helppo siirtää nopeasti hyödyntämään käytännön viljelyä.

Vaikka lajikesuositusten päälinjat ovat luotettavia, liittyy loppupäätelmiin erityisesti herukan lajikekokeiden osalta tiettyjä varauksia. Lajikkeiden talvenkestävyydestä tarvitaan vielä enemmän tietoa, koska koejakson aikana talvet olivat suotuisia pensaiden talvehtimiselle. Lisäksi joitakin koelajikkeita voitiin istuttaa taimien saatavuudesta johtuen ainoastaan yhdelle tai kahdelle koepaikalle, mikä aiheuttaa päätelmien epäluotettavuutta näiden lajikkeiden osalta.

Kokeiden tuloksista on tehty sekä mansikan että herukan osalta perusteelliset raportit, jotka on julkaistu MTT:n Selvityksiä -julkaisusarjassa sekä paperi- että verkkojulkaisuina. On tärkeää, että lajikekokeissa varsinaisten viljelyteknisten asioiden lisäksi panostetaan myös lajikkeiden käyttöarvon selvittämiseen. Tästä saatiin hankkeen viimeisenä vuotena mielenkiintoisia tuloksia ja kokemuksia.

Viljelytekniikan tehostuessa myös marjaviljelmillä toteutettavia lajikekokeita voitaisiin kehittää siten, että käytettävä viljelytekniikka otetaan entistä tarkemmin huomioon jo kokeita suunniteltaessa. Uusien lajikkeiden taimien saatavuuden järjestäminen Suomessa ei kuulunut hankesuunnitelmaan. Marjanviljelijät ovat saatujen tulosten pohjalta selvästi kiinnostuneet kehittämään erityisesti tuoreherukan uusia markkinointitapoja ja sen myötä kiinnostus eräisiin uusiin lajikkeisiin on voimakkaasti lisääntynyt. Taimien saatavuus tulisi turvata aivan lähitulevaisuudessa siten, että taimien tauti- ja tuholaisongelmat olisivat kontrollissa ja että jalostajien oikeudet tulisivat turvatuiksi.

Pääjulkaisut

MATALA, V. ja TUOVINEN, T. 2003. Mansikan lajikekokeet käytännön viljelmillä. Kokeiden perustaminen 1999 ja satovuosien 2000, 2001 ja 2002 tulokset. MTT selvityksiä 26. (Verkkojulkaisu: www.mtt.fi/pdf/mtts26.pdf )

MATALA, V., TUOVINEN, T, LAPVETELÄINEN, A. ja MÄÄTTÄ, K. 2003. Herukan lajikekokeet käytännön viljelmillä. Kokeiden perustaminen vuosina 1997-1999 ja satovuosien 2000, 2001 ja 2002 tulokset. MTT selvityksiä 34 (Verkkojulkaisu: www.mtt.fi/pdf/mtts34.pdf )