Mansikan talvenkestävyys ei ole ihan yksiselitteinen asia

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Hedelmän- ja marjanviljelijät ovat huolissaan kasviensa talvehtimisesta. Tuntuu siltä, että huoleen on aihettakin. Syyskesä oli kuiva ja ennätyslämmin syyskuun puoleen väliin asti. Viikon sisällä ilma muuttui kylmäksi ja paikoin oli koviakin pakkasia. Lokakuun puolen välin jälkeen mitattiin jopa – 20- -25 C lämpötiloja.

Yleisesti lehdet jäätyivät puihin ja pensaisiin ja saattoivat riippua niissä vielä vuoden vaihteen jälkeenkin. Alkuvuodessa oli kahdenviikon pakkasjakso, jolloin muutamina päivinä oli vielä melko kova tuuli . Ainakaan Lounais-Suomessa suojaavaa lunta ei juuri ollut.

Katsaus aikaisempiin tuhotalviin

Alhaiset lämpötilat eivät ole talvehtimisvauriopihin yksin syynä.Kanadalaisen Janice Deremiesin Ruotsissa pitämien luentojen pohjalta on meilläkin kirjoitettu näistä lämpötiloista, joissa hänen mukaansa pakkanen vaurioittaa mansikan eri osia. Se, että jo -5 C pakkanen saa aikaan vaurioita ruusukkeissa ja että jo -6 C:ssa kukka-aiheita vioittuu, hämmästyttää. Suomalaisetkin tutkijatkin ovat esittäneet, että parhaimmissakin tapauksissa mansikka kestää vaurioitta korkeintaan -13 – -15 C astetta. Juuristo vaurioituu paljon tätä vähemmissä pakkaslukemissa.

Mansikan pakkasenkestävyyteen vaikuttaa kymmeniä eri asioita, joten yksittäisiä asteen tarkkuudella olevia lukemia ei voitane antaa. Suomessa tilanne on toinen kuin Kanadassa. Joka tapauksessa esitetyt lämpötilat saavat monet muuttamaan käsitystään mansikan talvenkestävyydestä.

Suomen lajikejakaantuma sinänsä on jonkin verran talvenarempi kuin takavuosina. Talvivauriot ovat arvaamattomia ja niillä on suuria vaihteluja ihan saman tyyppisilläkin alueilla. Varsinais-Suomessa talvituhoja pahentaa juurilaho.

Usein talvivaurioihin on luettu vain kuolleet alueet. Huomioimatta on voinut jäädä lisääntynyt juurilaho, muu kitukasvuisuus ja ennen kaikkea vaikutus kukka-aiheisiin. Syksyisin on tutkittu kukka-aiheiden määrää ja satopotentiaalia ja todettu, että normaalitalvinakin hävikki on melkoinen. Epämuotoiset, huonolaatuiset ja pienet marjat voivat liittyä myös huonoon talvehtimiseen.

Pahoja talvivaurioita voi tulla jo syksyllä, niin kuin on todennäköistä nytkin. Sen sijaan kovatkaan alkutalven pakkaset eivät normaalisti tee pahaa tuhoa, koska silloin lepotila on syvimmillään ja pakkasenkestävyys suuremmillaan. Pakkasten jatkuessa riski kuitenkin kasvaa. Vaarallisia ovat talven lämpimät jaksot ja niitä seuraavat kovat pakkaset. Myös suuret lämpötilavaihtelut keväällä voivat olla kohtalokkaita erityisesti mansikalle.

Tuleentuminen vaikutta talvehtimiseen

Monissa tutkimuksissa on todettu useimpien kasvien kohdalla suora yhteys tuleentumisen ja talvehtimisen välillä. Tässä tämänkertaisen tilanteen heikoin lenkki. Aikaa tuleentumiseen ja talveen valmistautumiseen ei viime syksynä jäänyt. Lisäksi eräässä tutkimuksessa todettiin, että aikaiset pakkaset voivat keskeyttää tuleentumisprosessin kokonaan.

Yhteyttämistuotteiden ja monien muiden aineiden täytyy ehtiä varastoitua kasvin ja juuren osiin. Ennen talvea tarvitaan monia elintoimintoja. Lämmin ja pitkä syksy on sinänsä hyvä ja yleensä sillä on positiivinen vaikutus seuraavan vuoden mansikkasatoon. Vaikka päivänpituus vaikuttaa tuleentumistapahtumien alkamiseen, tarvittaisiin kuitenkin vähitellen viilenevä syksy. Maan ravinnetaso ei tällöin saisi olla korkea ja erityisesti typpi häiritsee näitä reaktioita. Monesti on todettu, että kastelu huonontaa tuleentumista, mikä suurelta osaltaan ainakin lämpiminä syksyinä johtuu liian typen kulkeutumisesta kasviin. Mansikkamaa ei tuleentumisvaiheessakaan saa olla rutikuiva. Ilmarakojen on oltava auki, jotta elintoiminnat voivat jatkua.

Hiilihydraattien kertymisellä kasviin on suuri merkitys talvehtimisen kannalta. Se ei tarkoita lannoitusta, vaan sitä, että mansikan on yhteytettävä oli lehtien tulisi olla terveitä ja ilmarakojen auki. Näin ollen härmäkin vaikuttaa talvenkestävyyteen ja varsinkin viime syksynä, ainakin Lounais-Suomessa, mansikan laikkutauti. Kasvin talveen valmistautuminen sinänsä vaatii energiaa.

Vanhat viljelijät puhuvat siitä, että nälkäinen kasvi ei talvehdi. Edellisen kesän huippusato voi rasittaa. Luumunviljelijöillä huippusato ei merkinnyt onnea vaan onnettomuutta. Kesän lämpösummalla voi olla suurikin merkitys. Suojalan kirjoituksen mukaan mansikka voi talvikaudella kuluttaa 12 % kesän fotosynteesin tuotosta.

Vaihtelu ei mansikoita virkistä

Lounais-Suomessa vaihtelevat talvet on tyypillistä ja tuntuu siltä, että ne ovat leviämässä Kuopion seudullekin. Keskellä talvea voi olla lämpöjaksoja, lumi sulaa ja lisäksi voi sataa vettä. Seuraa pakkanen ja mansikkamaa voikin olla yhtenä luistelukenttänä. Usein juuret ovat pitkiä aikoja täysin ilmattomassa tilassa veden tai jään alla. Myös maan hiilidioksidi pitoisuus voi jään alla nousta myrkyllisen korkeaksi Lievempänäkin jäätyminen sulamisen vuorottelu on haitallista ja katkoo juuria.

Uusilla mailla taimien nousu on tavallista. Tavallisesi juurien yläosa ja tyvi ehtii kuivumaan ennen kuin niitä saadaan painettua alas, jos yleensä saadaan.

Lumi on hyvä suoja

Lumi on mansikalla kuin karjuntalja. Valitettavasti sitä on Lounais-Suomessa vain ajoittain. Alku vuoden kovien pakkasten aikoihin lunta ei ollut juuri lainkaan. Ei ainakaan aukeilla tai ehkä jonkin verran penkkien väleissä.

Monina talvina lumitilanne voi Varsinais-Suomessakin metsälohkoilla tai tuulensuojaisilla paikoilla olla ihan hyvä ja se on huomattu talvehtimisessa ja seuraavan vuoden sadossa. Mansikkapunkin takia näitä erillisiä pienlohkoja onkin nyt otettu enemmän viljelyyn.

Pohjakallion Kasvipatologia-kirjassa esitetään seuraavia lämpötiloja eri paksuisen lumikerroksen päällä ja alla:

3 cm lunta – lpt lumen päällä – 11,5 C lumen alla – 3 C
23 cm lunta – lpt lumen päällä – 15.2 C lumen alla 1,7 C
50 cm lunta – lpt lumen päällä – 17,0 C lumen alla – 0 C

Olen myös itse tehnyt vastaavia mittauksia ja todennut, että paksun lumikerroksen alla lämpötila on melko lähellä nollarajaa. Eri kerroilla on tullut hiukan erilaisia tuloksia joka voi johtua lumen rakenteesta ja maan routaantumisesta.

Lajeille ja lajikkeille tehdyt talvenkestävyysvyöhykkeet eivät toimi mansikan tyyppisillä kasveilla. Näillä on varsin tyypillistä talvenkestävyys voikin olla parempi pohjoisessa missä on enemmän lunta.

Tuuli lisää kylmyyttä

Omenanviljelyssä on ollut käytössä sanotaan, että pakkaslukemaan täytyy lisätä tuulennopeus kaksinkertaisena. Näin saadaan todellinen kylmäluku joka vaikuttaa siihen kuinka se talvehtii. Jos pakkasta on – 20 C ja tuulta 5 m sekunnissa, on se sama kuin -30 C tyynellä. Tämä sääntö ei ole pelkästään kansan perinnettä. Ainakin se esiintyi erään meteorologin kirjoituksessa ja erään toisen kerran mm Tekniikan Maailmassa.

Aukeilla tuuli tuivertaa ja puhaltaa samalla lumen pois, ainakin penkkien päältä. Tammikuun alun pakkajaksolla oli ainakin pari tuulista päivää. Lämpötila oli reilusti alle – 20 C ja tuulennopeus ainakin puuskissa arvioni mukaan 5 m/sekunnissa.

Mansikka ei pudota lehtiään talveksi puiden ja pensaiden tavoin, joten eri asteista haihtumista on kaiken aikaa. Keväällä mustalla muovilla elintoiminnat alkavat aikaisin, joka lisää haihdutusta. Tuuli lisää haihdutusta entisestään ja mansikka kärsii kuivuudesta. Lisäksi maa voi olla roudassa, joten juuret eivät pysty nostamaan korvaa vettä maasta. Muutenkin talven jälkeen menee oma aikansa ennen kuin juuret pystyvät kunnolla tehtävänsä hoitamaan.

Musta muovikaan ei aina nopeuta roudan sulamista, vaikka sen pinnalla ilman lämpö onkin korkea. Löysän muovin alla oleva ilmatila voi toimia eristeenäkin.

Ennen puutarhaviljelmien ympärille tehtiin tuulensuojia, mutta nyt ne ovat melkein unohtuneet. Tauteja pelätään ja varsinkin hometta pelätään liikaakin. Uskon, että joulun tienoissa Puutarha- ja Kauppa – lehdessä haastateltu tuulensuojien rakentaja oli oikealla asialla.

Savipitoisen maat ovat hankalia

Lounais-Suomessa savimaat ovat yleisiä ja lisäksi ne ovat tasaisia. Savimaita ei voi pitää mansikkamaana, vaikka Matalan Villen monisteessa arvellaankin Cavendishin Niissä menestyvän. Savisilla mailla kasvavat mansikat ovat usein kituliaita ja juurilahoisia ja näin ollen herkempiä talvivaurioillekin. Niiden vedenläpäisykyky on huono, joka joskus voi johtua puutteellisista salaojistakin. MTT Piikkiön tekemissä pakkastalvien jälkeisissä kyselytutkimuksissa Savimailla on ollut enemmän talvituhoja kun hietamailla.

Taudit ja tuholaiset lisäävät talvivaurioita

Mansikkapunkki heikentää mansikan yleiskuntoa ja sitä kautta sen herkkyyttä talvehtimiseen ja edelleen juurilahoon. Sama vaikutus on muilla taudeilla ja tuholaisilla.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!