Viljelijöiden työterveyshuolta käynnistyi 1970-luvun lopulla hyvin. EU:n rakennemuutosten johdosta viljelijöille tuli ongelmia tulonmuodostukseen ja tilan jatkamisen suhteen. Työterveyshuollon tavoite on ennalta ehkäistä töitä tekevien työstä johtuvaa sairastavuutta ja oireilua. Pyritään palauttamaan myös heikentynyt työkyky. Noin puolet päätoimisista viljelijöistä on liittynyt työterveyshuoltoon, totesi terveyshoitaja Arja Häyrinen Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymästä Hedelmän ja Marjanviljelijöiden seminaarissa maaliskuun 11. päivänä 2003.
Työkyky on osa yleistä elämänhallintaa. Siihen kuuluvat terveys, toimintakyky, työnteon osaaminen ja tahto tehdä työtä. Työkykyyn vaikuttavat ihmisen yksilölliset ominaisuudet, yhteisölliset ominaisuudet, toimintaympäristö ja työmotivaatio.
Työterveyshuoltoon liittyminen on maatalousyrittäjälle vapaaehtoista, mutta suotavaa. Noin puolet päätoimisista viljelijöistä on liittynyt työterveyshuoltoon. Työsuhteessa olevalle on työnantajan järjestettävä työterveyshuolto, minkä toteutumista työsuojelupiiri tarkistaa.
Viljelijä ilmoittautuu maatalousyrittäjän työterveyshuoltoon. Terveystarkastuksia on parin vuoden välein. Työoloselvitys sisältää sekä tilakäynnin että työolohaastattelun. Nämä ovat yrittäjälle maksuttomia. Tilakäynnin tekevät työterveyshoitaja, maatalouden asiantuntija sekä tarvittaessa työterveyslääkäri ja/tai fysioterapeutti. Tilakäynnistä annetaan yrittäjälle kirjallinen palaute työolojen kehittämisen tueksi.
Tilakäynnillä arvioidaan mm. fysikaaliset altisteet eli melu, valaistus, ilmanvaihto ja lämpöolot. Arvioidaan myös kemialliset altisteet eli pölyt, kaasut ja kemikaalit. Tilakäynnillä arvioidaan myös tapaturmariskit ja lasten turvallisuus pihapiirissä. Myös ergonomia eli työasennot ja -tavat. Työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus on myös arvioinnin kohteena. Ensiaputaidot ja henkilösuojainten tarve kartoitetaan. Aktiivihiilillä varustetut kaasusuodattimet ovat pakolliset torjunta-aineiden kanssa työtätekeville. Myös muutoin tulee olla suojattu: läpäisemätön suoja-asu, päähine, jalkineet, käsineet. Traktorin aktiivihiilisuodatin ei riitä torjunta-ainelevitystyössä.
Terveystarkastuksissa on terveydenhoitajan haastattelu ja tutkimukset: pituus, paino, verenpaine, näkö, kuulo, laboratoriotutkimukset. Jos ruiskutuskertoja on useita, veritutkimuksia kannattaa tehdä enemmän. Tarkastuksissa testataan myös fyysinen suorituskyky, selvitetään rokotustilanne ja arvioidaan kuntoutustarve. Myös henkinen työkyky tarkistetaan.
Tarvittaessa viljelijä lähetetään kuntoutukseen. Kela tekee päätöksen, mutta työterveyshuolto antaa lausunnon. ASLAK on ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus. Se tarjotaan viljelijälle, jolla on työvuosia jäljellä ja työkyky ei ole olennaisesti heikentynyt.
Työkykyä ylläpitävä toiminta on lakisääteistä. Käytännössä sen toteutuminen on kiinni viljelijöiden omasta aktiivisuudesta. Tavoitteena on fyysisen kunnon, henkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisten taitojen ylläpitäminen ja palauttaminen. Se on myös ammattitaitoa eli mitä osaan ja mitä pitää kehittää. Työterveyshuolto on tukena.
Työterveyshuolto maksaa puolet seuraavista toimenpiteistä: terveystarkastukset sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset, ensiapuvälineistö ja -koulutus, matkakustannuksista. Työterveyshuollon vuosikustannukset ovat viljelijälle keskimäärin 35-85 euroa vuodessa. Maksut ovat vähennyskelpoisia maatalousverotuksessa. Työterveyshuoltoon liittynyt viljelijät saa Mata-vakuutuksesta 20 % alennuksen. Alennus voimassa 4. vuoden jaksoissa. Alennus ei kuitenkaan poistu, jos terveyskeskus ei tee tilakäyntiä määräajassa. Alennus poistuu, jos eroaa työterveyshuollosta tai kieltäytyy tilakäynnistä.
Terveyskeskuksissa toimii yhteistyöryhmä. Siihen kuuluu trv-keskus, maataloustuottajat, Kela, Mela ja maaseutukeskus. Se on tärkeä tiedonvälittäjä viljelijöihin päin. Viljelijän pitäisi olla aktiivinen myös työterveyshuoltoon päin, jotta tiedettäisiin viljelijöiden tarpeet ja odotukset.
Psyykkeemme ohjaa työhyvinvointiamme. Jos suhtaudumme negatiivisesti asioihin, se syö voimavaroja. Kun ajatellaan asiaa myönteiseltä kannalta, saa positiivista energiaa ja elinvoimaa. Ihminen jaksaa ja selviytyy työssä paremmin. Opettele tunnistamaan kehonkieltä, jotta huomaat stressin: unettomuus, ärtyneisyys. Selvitä stressin syy ja poista se. Hellitä kuormaa, ennen kuin uuvut sen alle.
Taukoliikunta aina sopivilla hetkellä. On omaa aktiivista itsehoitoa.
MYTKY on maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö.
Viljelijöiden tukihenkilöverkosto
Eija Sipiläinen Maaseudun Sivistysliitosta kertoi, että aloite tukihenkilöverkostosta tuli viljelijöiltä. Toiminta alkoi vuonna 1997. Malli verkon rakentamisesta otettiin Suomen Mielenterveysseuralta. Rahoittajina on Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tavoitealue 4:lle ja Raha-automaattiyhdistys rahoitti loput osat maata.
Maakunnissa olevat tukihenkilöt ovat rinnalla kulkijoita. Ei ole ammattiauttamista. Se on vapaaehtoistyötä. Se on tukea ihmiseltä ihmiselle. Työ on luottamuksellista, heillä on vaitiolositoumus. Toiminta on pääasiassa keskusteluapua. Se on maksutonta tuettavalle.
Apua on tarvittu parisuhdeongelmissa ja ihmissuhdeongelmissa. Fyysinen sairaus, mielenterveysongelmat, työuupumus, taloudelliset vaikeudet, alkoholi, läheisen kuolema, yksinäisyys, byrokratia jne. Tukihenkilöverkosto ei ole ammattiauttamista, vaan sellaista apua on saatavissa.
Tuettavat ovat kokeneet, että vieraalle on helpompi puhua kuin tutulle. On viestitetty, että tukihenkilöverkosto tekee tärkeää työtä ja sitä tulee jatkaa. Toivotaan asiantuntijaluentoja jaksamisesta.
Tukihenkilön saa ottamalla yhteyden vastaavaan tukihenkilöön, joiden yhteystiedot ovat julkisia. Heitä on n. 60 ja tukihenkilösitoumuksen tehneitä on n. 400 henkilöä. Apu voi olla myös konkreettista arjen pienissä askareissa.
Organisaatiossa on kirkon diakonia ja yhteiskuntatyö, maa- ja kotitalousnaisten keskus, MTK, Mela, Maaseudun sivistysliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, suomen mielenterveysseura ja Kuopion alueterveyslaitos.
www.msl.fi/tukihenkilo