Syysvadelma kausihuoneessa ja avomaalla

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Syysvadelman viljely on ulkomailla hyvin yleistä, mutta meillä on tehty vasta ensimmäisiä kokeiluja. Syysvadelmassa satoa saadaan ensimmäisen vuoden versosta, mutta se vaatii pitkähkön kasvuajan. Ruotsalaiset syysvadelmalajikkeet soveltuvat avomaalle. Syysvadelma tuottaa myös varhaissatoa, mitä moni viljelijä ei ole tiennytkään ja leikannut versot pois, kertoi hortonomi ISMO RUUTIAINEN tiistaina Lappeen maatalousoppilaitoksessa pidetyillä koulutuspäivillä.

Syyssatoisuus on vadelman suvussa harvinaista
Syyssatoisia lajeja mm. mesimarja ja lillukka
Syyssatoisia luonnonkantoja löydetty pohjoisilta äärialueilta. mm. Siperiasta

Lajikkeista riippuen sato kehittyy joko kokonaan syksyllä tai osa syksyllä (ylimmät 16-18 silmua) osa seuraavana kesänä verson alaosista.

Ensimmäisenä syksynä satoa antaa vain latvaosa, joka ei anna satoa seuraavana vuonna, vaan kuihtuu. Saman verson alaosa antaa varhaista satoa ja verso kuolee syksyyn mennessä, uusiin versoihin syyssatoa.
Samana kesänä samasta kasviyksilöstä saadaan kaksi satoa: syysvadelmat ovat itse asiassa jatkuvasatoisia. Syysvadelmia ei ole vielä kunnolla testattu Suomen oloissa: lajikkeen ominaisuuksien lisäksi vaikuttavat lämpösumma ja syksyn olosuhteet. Syyssato suurempi kuin kevätsato (omissa havainnoissa 60:40). Keväsato on selvästi aikaisempi kuin tavallisen vadelman kesäsato.

Tavallisen kesävadelmien kukka-aiheet kehittyvät, kun pituuskasvu loppunut, lämpötila alentunut ja päivä lyhentynyt.

Syyssatoiset lajikkeet ovat ns. päivä- ja lämpötilaneutraaleja
– kukka-aiheet voivat kehittyä pitkässä päivässä, korkeassa lämpötilassa versojen ollessa täydessä kasvussa.
– lyhyt kesä selittää sen, että tuottaa satoa vain verson yläosalla, kasvin tulee kasvaa tiettyyn mittaan, ennen kuin kukka-aiheiden erilaistuminen alkaa,
– ensimmäiset kukkasilmut kehittyvät latvasilmuun, uusia silmuja ei enää kehitytä, pituuskasvua vain nivelväleissä,
– mitä aiemmin erilaistuminen alkaa, sen lyhyemmiksi versot jäävät, pituusero kesälajikkeisiin noin metri, meille soveltuvien lajikkeiden pituus 1-1,40 metriä
– mitä pitempi verso syyslajikkeella on, sitä pidemmän kasvukauden se vaatii, jotta marjat ehtivät muodostua
-erityisen suotuisissa ilmasto-olosuhteissa (Chile, Etelä-Afrikka) tavalliset lajikkeet voivat tuottaa satoa samana vuonna sekä 1- että 2-vuotisilla versoilla. (suomessa paleltuneista versoista voi puhjeta sivuversoja, jotka voivat tuottaa syyskuussa marjaa, leikkaamalla versot läheltä maanrajaa, voidaan saada syyssatoa tavallisistakin kesävadelmista).

USA:ssa syysvadelmalla lyhyt viljelykierto, esim. istutus syksyllä 2002
1. syyssato 2003 (versoja ei poisteta)
1. kesäsato vuoden 2003 versoista kesällä 2004
2. syyssato 2004
kasvuston raivaus sadonkorjuun jälkeen
– ei tuentaa, edellyttää halpoja taimia, tuskin Suomen olosuhteisiin kannattava

MTT, Piikkiön kokeet 1972-1976
– kausihuoneen vaikutus mesivadelman satoon
– kukinta aikaistuu n. 10 vrk, sato n. 14 vrk
– versojen pituuskasvu lisääntyy selvästi
– tuleentuivat avomaata paremmin
– talvehtiminen vähintään tyydyttävä
– sato selvästi avomaata parempi, jopa moninkertainen
– Ottawa-lajikkeella ei vastaavia etuja
– marjakokoon ei merkittävää vaikutusta

Syyslajikkeiden kausihuoneviljelyn etuja
talvivaurioriski poistuu (varsinkin jos otetaan syyssato)kesäsato verson alaosista, joka pääosin lumipeitteen alla suojassa
– marjoja ja kukkia vioittavien tuholaisten määrä vähäinen, koska ajoitus poikkeaa muusta vadelmasta (ehkä vattukärsäkkään ja -kuoriaisen vioituksilta voidaan välttyä)
– ei ongelmia versoissa ja silmuissa talvehtivista tuholaisista, kun versot leikataan ja kuljetetaan pois (vattukoi), kevätsatoa tuotettaessa ongelma ei poistu (vattukärpänen voi olla ongelma)
– harmaahomeriski kausihuoneessa vähenee, homeruiskutuksia ei tarvittane
– tuentarve vähäinen – versopituus 1-1,5 metriä, muovikate suojaa myrskyiltä, jos muovit talveksi pois, tuentarvetta, mutta versojen satoa tuottanut osuus voidaan leikata pois, kasvin tanakkuus lisääntyy
– koneellisen leikkauksen mahdollisuus maan rajasta (jos vain syyssato poimitaan), ensimmäisenä vuotena myös koneellinen leikkaus korkeammaltakin, vaikka kesäsato otetaan.
– leikkauskustannus käsityönä n. 1,50 mk/metri, hehtaarilla 4-5000 mk
– avomaalla konekorjuuseen hyvin sopiva, sillä tuenta- ja versovauriot eivät ole ongelma
– runsaskaan lannoitus ei aiheuta talvehtimisongelmia eli voidaan kastella ja lannoittaa suuren marjakoon saamiseksi loppuun saakka
– kausihuoneessa tulee ennemmin tai myöhemmin vihannespunkkisaastunta, mutta se on hoidettavissa petopunkilla
– syysvadelma kausihuonessa voisi onnistua luomuviljelynäkin

Ongelmia voi syntyä kausihuoneessakin

– kasvukauden pituus ei riitä kaikille lajikkeille lämmittämättömissä huoneissa
– aikaiset syyshallat – oltava lämmitysmahdollisuus
– vihannespunkilla erinomaiset lisääntymismahdollisuudet
– satomäärä kesävadelmia pienempi, tiheämmällä istutuksella voidaan kompensoida versokohtaisen sadon pienentyminen, kausihuoneessa riviväli voi olla 1.5-2 metriä, koska versot lyhyempiä
– marjan laatu ja koko epätyydyttävä, kanta voi haljeta
– monet lajikkeet maultaan happamia
– tuotantokustannukset lisääntyvät
– erikoinen markkinointiaika?
– tuotteen erilaistaminen kesävadelmasta, eri aikaan markkinoille kuin kesävadelma
– säilöntäkausi ohi, puhtaasti tuoremarjaa
– pölytysongelmat: hyötyy hyönteispölytyksestä paljon, kukinta voi olla kuumimpaan aikaan, kuumuuden johdosta kukat voivat vioittua, sivutuuletusmahdollisuus tai varjostaminen
– versojen leikkaus kesäsadon jälkeen
– talvettaminen, muovin poisto

Syysvadelman tuotantomahdollisuus avomaalla

– sopii vain kaikkein varhaisimmille lajikkeille, aikaisin syysvadelmalajike on Ariadne
– sato alkoi Suonenjoella v. 2002 elokuun 28. päivänä
– lyhyenä kasvukautena jää sadosta suuri osa kypsymättä, seuraavana kesänä voi antaa paremman sadon
– valittava lämmin, suojainen, runsasluminen kasvupaikka, etelärinne ja kevyt nopeasti lämpenevä paikka, hyvin läpäisevä maalaji
– käytettävä kohopenkki, jonka katteena mustaa muovia
– tuenta tarpeeton, jos vain syyssato poimitaan
– kevyt pystytuenta riittää, jos poimitaan kesäsatoa
– riviväli voi olla tavanomaista pienempi (1,5 m-2,2 m)
– tihkukastelu ja kastelulannoitus
– versonalaosa saattaa antaa seuraavana vuonna aikaisen kesäsadon, talvehtii hyvin, jos lunta riittävästi
– kasvua voi keväällä varhaistaa lumen poistolla ja harsokatteella
– syksyllä kehitys hidastuu – poimintaa n. 2 kertaa viikossa
– jo pienikin pakkanen vioittaa marjoja, kypsä marja ei kestä pakkasta, sen voi syödä, mutta sen solurakenne ei kestä poimintaa ja kuljetusta
– markkinoille tavallisen vadelman jälkeen tilaa, hinta nousussa.

Ruotsalaiset syyssatoiset lajikkeet

Ariadne
– Ruotsin olosuhteissa sato alkaa elokuun 2. viikolla, puolet poimittu 25.8. Eteläisessä Suomessa viikko lisää, Keski-Suomessa pari viikkoa lisää.
– n. 10 vrk Autumn Blissiä aikaisempi
– keskisatoinen, 1,2 kg/taimi ja n. 2 kg/metri koeolosuhteissa
– marja kartiomainen, tumman punainen, kiinteä, keskipaino 3,7 grammaa
– pysty kasvu, pituus 1,1 metriä, vähäpiikkinen, runsas versonta
– yritetty Suomessa lisätä, mutta lähtee juurenpaloista huonosti

Boheme
– satoisin ruotsalaisista lajikkeista, on kuitenkin pienimarjaisin
– sato alkaa elokuun puolivälissä ja jatkuu lokakuun puoliväliin, puolet sadosta poimittu 8.9.
– satoisa, kokeissa 1,6 kg/taimi ja n. 3 kg/metri
– marja kartiomainen, tumman punainen, hapan
– keskipituus 1 metri, versoo runsaasti , yläosa piikitön

Carmen
– sadon puoliväli 3.9., sadonkorjuuseen elokuun puolivälissä
– keskisatoinen 1,4 kg/taimi eli n. 2,4 kg/metri
– marjat kirkkaan tummanpunaiset, marjakoko 4,2 g/kpl
– versot pystyjä, pituus 1,4 m, versoo runsaasti

Diana
– sato kypsyy syyskuussa jatkuen syyshalloihin saakka
– sato 1,2 kg/taimi, 2 kg/metri
– marjat aprikoosin värisiä, kartiomaisia, keskipaino 3,8 g, happamia
– matalakasvuinen 0,8 metriä, versot pystyt, vähäpiikkiset, versoo runsaasti

Kaukaisemmat lajikkeet kausihuoneviljelyyn

Heritage
– kuuluisin syysvadelma, alkuperä Cornell Univ. NYSAES, Geneva N.Y. USA 1969
– yleisimmin viljelty syysvadelma
– erittäin myöhäinen
– versot pitkiä
– marjakoko keskinkertainen, kaunis, kiinteä, aromikas
– hyvä talvenkestävyys (Amerikassa)
– erittäin arka juurilaholle (Suomessa ei vielä tautia)

Autumn Bliss
– englantilainen v. 1984 lajike
– Euroopassa tunnetuin lajike
– jalostuksessa käytetty mesimarjaa
– n. 2 viikkoa Heritagea aikaisempi
– sato jopa 6 tn/ha
– marjakoko keskim. 2,7 g
– marjan muodossa epäsäännöllisyyttä, tummahko
– maku mieto, miellyttävä
– versot vähäpiikkiset, keskipitkät tai pitkät, versonta kohtalaista, ei paljon tuentatarvetta

Autumn Britten
– englantilainen, vuodelta 1995
– n. 10 vrk Heritagea aikaisempi
– pienimarjainen, 2,3 grammaa, kiinteä
– marjan laatu erinomainen
– sato A. Blissiä pienempi

Polana
– alkuperältään puolalainen, vuodelta 1991
– n. 2 viikkoa Heritagea aikaisempi
– marja pieni, keskikokoinen, maku kohtalainen
– vahvat, lyhyet versot, runsas versonta
– marja kiiltävä, kiinteä, aromikas
– taipumusta kannan halkeiluun
– kustakin silmusta kaksi lyhytversoa

Dinkum
– alkuperältään Australiasta v. 1992
– myöhäinen, Heritagen luokkaa
– versot pitkät, versonta kohtalainen
– marjat tasamuotoisia, kauniita, suuria, kiinteitä, erinomaisia
– heikko talvenkestävyys

Summit
– n. 1 vk Heritagea aikaisempi

Caroline
– Heritargea viikon myöhäisempi

Redwing

Fall Gold
– syyslajike, keltamarjainen
– n. viikon Heritagea aikaisempi

Goldie, Anne, Double Delight, Red River, Ruby, Amity, Autumn, Cascade

Suomessa ei lisätä syysvadelmaa, Ruotsista saa sikäläisiä lajikkeita.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!