Suomi neuvottelee parhaillaan Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkostaEU-komission kanssa, koska nyt voimassa oleva tukiohjelma päättyy vuoden2003 lopussa. – Tavoitteena on pitkäaikainen tukiratkaisu, silläluonnonolosuhteet eivät olennaisesti muutu, painotti maa- jametsätalousministeri JARI KOSKINEN (kok) tiistaina toimittajatapaamisessaHelsingissä.
Tukiratkaisulla halutaan turvata eteläsuomalaisen maa- ja puutarhataloudentoimintaedellytykset ja tuotannon kannattavuus sekä mahdollistaa erialueiden tasapainoinen kehitys. Suomen tavoitteena on, että tukitasoteivät ole alenevia vaan päinvastoin tuet olisivat nykyistä korkeampia.Lisäksi pyritään siihen, että seuraavat tuet jatkuvat myös vuoden 2003jälkeen: investointituet, kasvinviljelyn kansallinen tuki sekä tukilaatujärjestelmien tekemiseksi.
Yksityiskohtaisia tavoitteita ei vielä kerrota
Alustavat keskustelut niin sanotun 141-artiklan jatkosta ovat jokäynnistyneet , mutta varsinaiset neuvottelut alkavat kuluvan syksynaikana. Ministeri Koskisen mukaan ei ole järkevää tai perusteltua vielätässä vaiheessa esittää yksityiskohtaisia tukien tavoitetasoja, joihinSuomi neuvotteluissa pyrkii. MTK:n mukaan tuottajien epävarmuustulevaisuudesta pienenisi, jos neuvottelutavoitteet olisivat tiedossa.Koskisen mielestä tavoitteiden kertominen ei poista epävarmuutta, sentekee vasta saavutettu neuvottelutulos.
Neuvottelutilanne ei Koskisen mukaan ole helppo, mutta tavoitteena onsaada päätös Etelä-Suomen maatalouden vakavien vaikeuksien tuen jatkostahyvissä ajoin ennen nykyisen tukikauden päättymistä.
Komissaari Fischler lupaili jatkoa
Ministeri Koskinen keskusteli 141 jatkosta EU:n maatalouskomissaari FRANZFISCHLERIN kanssa viime viikolla. Koskinen kertoo komissaarin todenneen,että todennäköisesti 141 jatkuu. Kyse on nyt siitä, missä muodossa jaminkä suuruisena. Suomen on selvitettävä EU-komissiolle nykyisenjärjestelmän toimivuus ja se, mitä tapahtuisi, jos tuki ei jatkuisi vuoden2003 jälkeen.
Parhaillaan asiaa valmistelee työryhmä. Sen tehtävänä on selvittääneuvotteluihin valmistautumista varten tarvittavat tieto- jaselvitystarpeet, käynnistää varsinaisten selvitysten tekeminen sekävalmistella esitys komissiolle annettavaksi liittymissopimuksen 141artiklan mukaiseksi tukiohjelmaksi. Työryhmässä ovat edustettuina maa- jametsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, MTT taloustutkimus sekämaataloustuottajain keskusjärjestöt.
62. leveyspiiri jakaa Suomen
Suomen tavoitteena EU-jäsenyysneuvotteluissa oli saada koko maapitkäaikaisen kansallisen tukijärjestelmän piiriin. Neuvottelutuloskuitenkin oli, että pitkäaikaiseen pohjoiseen tukeen oikeuttaviksialueiksi hyväksyttiin vain 62. leveyspiirin pohjoispuolella sijaitsevatmaatalousalueet sekä eräät vastaavat olosuhteet omaavat eteläisemmätalueet.
Etelä-Suomen maatalouden vakavien vaikeuksien varalle liittymissopimukseenneuvoteltiin 141 artikla. Ilman tätä artiklaa Etelä-Suomen maatalous olisijäänyt asteittain alenevien ja vuoden 1999 lopussa päättyneidensiirtymäkauden tukien varaan. Neuvottelutuloksen saavuttamisen kannaltakeskeinen 141 artikla kuuluu seuraavasti:
”Jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassasen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä on sovellettutäysimittaisesti ja yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuviamuita toimenpiteitä, komissio voi antaa [Norjalle ja] Suomelle luvanmyöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaanäiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.”
Suomi on neuvotellut kahdesti (vuosina 1996 ja 1999) Etelä-Suomenkansallisesta tuesta 141 artiklan perusteella. Edellisellä vuoden 1999neuvottelukierroksella sovittiin asteittain alenevasta suorasta tulotuestakotieläintaloudelle, kasvihuonetuotannolle ja puutarhatuotteidenvarastoinnille vuosille 2000-2003. Neuvottelutulos mahdollisti myöskorotettujen investointitukien käytön vuoden 2003 loppuun saakka. Samoinkomissio totesi kasvinviljelyn kansallisen tuen ja tuen laatujärjestelmientekemiseksi jatkuvan vuonna 1996 sovitun mukaisesti. (Finfood)