Koivuangervoilla ja päivänhatuilla säihkettä syksyyn

Syyskuun kasveiksi valitut koivuangervo ja päivänhatut piristävät pihamaata vielä myöhään syksyllä. Keltakukkainen päivänhattujen perennasuku kukkii sinnikkäästi aina talven tuloon asti. Yhdessä koivuangervon kirkkaan punaisen syysvärin kanssa ne tuovat syyspihaan pirteää säihkettä.

Kuukauden kasvit valitsee Taimistoviljelijät ry. Jokaiselle kasvukauden kuukaudelle toukokuusta syyskuuhun nimetään oma perenna tai perennasuku sekä puuvartinen kasvi. Valinnalla halutaan nostaa esiin meillä hyvin kestäviä ja kussakin kuussa ajankohtaisia kasveja.

Koivuangervo pärjää Lapissa asti

Kaikkialla Suomessa menestyvä koivuangervo (Spiraea betulifolia) kuuluu pihan pienikokoisiin peruspensaisiin. Koivuangervo on vähintään yhtä upea punaisena hehkuvassa syysvärissään kuin keskikesällä sen kukkiessa valkoisin, levein kukinnoin.

Jopa Lapin kylmät talvet kestävä koivuangervo on yksi luotettavimmista koristepensaistamme. Se viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla. Parhaiten koivuangervolle sopivat tavallinen pihamulta ja aurinkoinen tai osittain varjoinen kasvupaikka. Auringossa sen kukinta on runsaampaa ja syysvärit kirkkaampia kuin varjossa. Nimensä laji on saanut hieskoivua muistuttavista lehdistä.

Koivuangervo istutetaan tavallisesti useamman pensaan ryhmiin, mutta se sopii yhtä hyvin pienen pihan yksittäispensaaksi. Taimesta kehittyy pienehkö, tiheän pallomainen pensas, josta halutessaan saa myös noin metrin korkuisen aidanteen. Tarvittaessa vanhan koivuangervon voi leikata matalaksi. Alasleikkauksesta huolimatta se kukkii jo samana kesänä.

Päivänhatut valaisevat syysiltoja

Päivänhattujen (Rudbeckia) perennasuvun keltaiset kukat loistavat hämärässä syysillassa talven tuloon asti. Kukinnon keskellä sijaitsevaa ruskeaa ”kupua” ympäröivät lierin tavoin pitkät, keltaiset laitakukat. Upeimman kukinnan saa aikaan kun istuttaa päivänhatut aurinkoiselle paikalle ravinteikkaaseen multaan. Kukinnot kestävät hyvin myös maljakossa.

Vajaan metrin korkeita päivänhattulajeja ei tarvitse tukea. Etenkin jäykän pystyversoinen sädepäivänhattu (Rudbeckia fulgida var. sullivantii) kestää sateet lakoamatta. Se alkaa kukkia jo elokuussa. Sitä muistuttava, noin metrin korkuinen loistopäivänhattu (Rudbeckia fulgida var. speciosa) kukkii syyskuussa.

Sen sijaan parimetriseksi kasvava syyspäivänhattu (Rudbeckia laciniata) ja sen kerrannaiskukkainen muoto kultapallo tarvitsevat aina tukea. Syyspäivänhattu viihtyy lähes hoidotta aurinkoisilla seinustoilla. Jopa kolme metriä korkea kultapallo (Rudbeckia laciniata ¤Goldball¤) kuuluu perinnekasveihimme. Päivänhattujen uusimpia tulokkaita on kultapalloa muistuttava ¤Goldquelle¤, joka kuitenkin kasvaa vain noin 80 senttiä korkeaksi.