Mansikan sadon ajoitus MTT:n mukaan

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Vanhempi tutkija SAILA KARHU selvitti Suonenjoella 5.9.2002 MTT:n kokemuksia ja ohjeita mansikan sadonajoitukseen. Kausihuonetuotanto on varteenotettava mahdollisuus. Kotimaisten satotaimien saantiin MTT pyrkii löytämään ratkaisun selvittämällä tuotantoedellytyksiä.

Sadonajoitusta on sinänsä tehty avomaalla jo kauan. Satoa on aikaistettu harsojen ja rei¤itettyjen muovien avulla. Samalla on huomioitava tuholaisten tarkkailu, sillä mansikalle edullisemmat kasvuolot ovat myös tuholaisille edulliset.

Satoa on myöhästetty lajikkeiston avulla sekä viljelemällä pohjoisempana. Toiset lajikkeet voivat olla viikon ja jopa 10 päivää myöhäisempiä kuin varhaiset lajikkeet. Vuoden 2002 kaltaisena kuumana kesänä kuitenkin lajikkeiden aikaisuuserot voivat supistua vain pariin päivään. Rovaniemellä saakka on tehty satotaimikokeita ja saatu hyviä tuloksia käyttäen aikaista lajiketta ja istutusta alkukesästä. Myöhäisessä avomaaviljelyssä aiheuttaa epävarmuutta sääolot, sillä sateisuus kasvaa syksyä kohden mentäessä.

Kasvihuonetuotanto tarjoaa mansikan sadonajoitukseen täysin uuden mahdollisuuden, mutta kasvihuoneessa viljely on avomaata vaativampaa. Kasvihuoneessa tulee hallita viljelytekniikka, sillä siellä voidaan säätää lämpötila, kosteus, valaistus, veden ja ravinteiden kulku ja otto. Taudit ja tuholaiset ovat rajoitetussa kasvutilassa paremmin hallittavissa. Pölytys tulee huolehtia esim. laittamalla kimalaispesä huoneeseen. Kukkien ja marjojen kehittyminen sekä niiden ajoittuminen asettaa myös viljelyteknisiä vaatimuksia.

Kolmas viljelytapa on kasvihuoneen ja avomaaviljelyn yhdistelmä. Tässä avomaa katetaan kevytrakenteisella kausihuoneella. MTT:llä on viljelty maapohjalla, taimet istutettu paririviin 37.000 tainta hehtaarille rivivälin ollessa 150 senttimetriä ja huoneiden välissä 200 senttimetriä. Rivikatteena on käytetty mustaa muovia, mutta kuumana kesänä heräsi ajatus käyttää valkoista muovia. Riviväleissä on käytetty kuoriketta, mutta valkoinen kuitukangas voisi olla myös mahdollinen. Istutuskastelu on tehty sekä päältä että alta.

Kausihuoneessa on käytetty tihkukastelua ja -lannoitusta. Tihkujen väli on vain 20 cm ja kastelu 2-3 kertaa viikossa. Kastelua jatketaan pitkälle syksyyn, kausihuoneessa muovien poistoon saakka eli lokakuun puoliväliin. Lannoitus (14-5-21) on aloitettu 3-4 viikkoa istutuksen jälkeen ja jatkettu pitkälle syksyyn kalivoittoisesti (0-16-20 tai 6-5-26).Bounty-lajikkeelle on hietamaalla ajalla 3.7.-20.9. 2001 annettu N-P-K 2-1-3,2 grammaa tainta kohden eli typpeä on tullut n. 70 kg hehtaarille.

Pölytykseen voidaan käyttää mehiläisiä, kun lämpötila on yli +15 ºC. Jos lämpötila on alhainen, tulee käyttää kimalaisia. Nekin ovat välillä laiskoja. Pesän aktiivinen toiminta-aika on enintään 2 kuukautta. Pesien laatu vaihtelee, ja niiden kuntoa tulee tarkkailla.Alipölyttymisen lisäksi tunnetaan käsite ”ylipölyttyminen”, millä tarkoitetaan sitä, että kimalaiset tallovat kukkia ja marjat tulevat epämuotoisiksi samoin kuin alipölyttymisessä. Ylipölyttymistä voidaan estää sillä, että pesää pidetään auki vain pari tuntia illalla.

Sadonkorjuu alkaa 6-8 viikkoa istutuksesta. Marjojen laatu on kausihuoneessa hyvä. Ehkä avomaalla on hieman oranssisemmat, sokeripitoisemmat ja kiinteämmät marjat. EU:n direktiivi on muuttunut ja 1-luokkaan luetaan nyt 18 mm marjat, kun aiemmin raja oli 22 mm. Ehkä kausihuonemansikka kannattaa lajitella extra-luokkaan, jonka alaraja on 25 mm.

Sadon jälkeen tulee kastelua ja lannoitusta jatkaa. Rönsyjen poisto tehdään kaksi kertaa, mikä lisää ainakin Koronalla ja Bountyllä seuraavan vuoden satoa, kun kukka-aiheita muodostuu enemmän. Kent-lajikkeella ei rönsyjen poistolla ole saatu merkittävää etua.

Ylälehdet voidaan leikata noin 15 senttimetrin sänkeen, jolloin punkkiruiskutus onnistuu paremmin. Syyskatteena käytetään joko tai muovihuonetta ja harsoa, jolloin saadaan lämpimät olot pitkälle syksyyn ja kukka-aiheet kehittyvät paremmin. Talvikatteena käytetään harsoa , joka levitetään loka-marraskuussa alueille, joilla lumipeite ei ole riittävä suojaamaan kukka-aiheiden paleltumiselta. Honeoye-lajiketta ei kannata viljellä ilman talviharsoa etelässä. Harsojen käyttö voi lisätä vihannespunkkia.

MTT suosittaa, että samaa kasvustoa pidetään vain istutusvuosi ja kaksi satovuotta, jonka jälkeen mansikka raivataan pois. Maa tulee olla vuoroviljelyssä ennen uuden kasvuston istuttamista. MTT:n Laukaan asemalla on vuoroviljelykasvien tutkimus käynnissä.

Kausihuoneviljelyssä on vähintäänkin tavanomaiset tuholaiset. MTT:llä selvitetään, voidaanko tihkukastelun kautta torjua korvakärsäkkäät. Taudit eivät kausihuoneviljelyssä ole ongelma, sillä harmaahomeeseen on olemassa hyvät aineet. Tuulettuva kausihuone vähentää tautiriskiä, sillä sateet eivät pääse pilaamaan satoa. Mansikkahärmä voi helposti ryöhähtää valloilleen, mitä riskiä vähennetään lajikevalinnalla ja torjunta-aineilla. Kusihuoneessa voidaan käyttää myös rikitystä härmän torjuntaan.

Juuristotaudit ovat yleisesti havaittu ongelma. Tyvimätä ja sen ilmenemismuoto nahkamätä ovat yleisimpiä. Torjuntana taimien liotus Alliette 80 WG-liuoksessa tai sillä kastelu. Voidaan tehdä vain istutusvuonna.

Tuontitaimissa on suurena vaarana mustalaikku. Tanskalainen konsulentti Bodil Damgaard Peterseen on sanonut: ”Att indköpe udenlandske jordbaer-planter har altid vaeret at spille russisk roulette.” Mustalaikku on erittäin yleinen tauti maailmalla. Kunnollista testausmenetelmää taudin havaitsemiseksi taimista ei ole. Tutkija Anne Lemmetty on selvittänyt Suomeen tuotavien taimien tautitilannetta ja tulokset ovat masentavia. Tauti säilyy Suomessa yli talven. Mansikan lisäksi se voi säilyä pihatähtimössä ja pelto-orvokissa.

Kotimaisia varmennettuja satotaimia ja kotimaisia hyväsatoisia satotaimia ei ole saatavana. Vain kotimaisia lokerotaimia on saatavana, mutta ne eivät käy tehokkaaseeen satotaimituotantoon. Ulkomaisia avojuurisia satotaimia on saatavana ja niiden kokoluokat ovat samalla yhtä kuin satoluokat.

MTT on kehittänyt kotimaista paakkutaimituotantoa ja se onnistuu meillä, mutta hinta on kysymysmerkki. Avojuuristen satotaimien tuotannossa voidaan käyttää kaksivuotista kasvatusta, mutta lajike, hinta ja sato ovat avoimia.

MTT:n vuoden 2002-2003 kokeet selvittävät satotaimien tuotantoa. Vuoden 2002 kokeessatutkitaan talvivarastointiaja selvitetään taimitiheys jatkokasvatuksessa sekä taimien hinta. Testattuina lajikkeina olivat Bounty, Honeoye, Kent ja Korona. Bounty ei sovellut, sillä sen marjakoko romahtaa ensimmäisten marjojen jälkeen, sillä juuriston ja lehtimassan suhde on väärä. Koronan ongelmana on härmä syystuotannossa. Honeoye ja Kent näyttävät soveltuvan.

Vuonna 2003 testataan Florence, Camarosa, Cilady, Ciloe, Kent, Kimberly, Pegasus, Polka, Rosie ja 8 MTT:n jalostetta (mm. Kent-, Bounty-, Polka-risteymiä). Tanskalaiset konsulentit varoittavat Kimberlystä mustalaikun levittäjänä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!