Ansarijauhiainen – tuleeko kasvihuonetuholaisesta pohjoisen uusi vieraslaji?

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Kasvihuoneviljely parantaa ansarijauhiaisten mahdollisuuksia levitä vieraslajiksi pohjoiseen luontoon, selviää uudesta väitöstutkimuksesta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Irina Ovcarenko on selvittänyt väitöskirjassaan ansarijauhiaisen geneettistä monimuotoisuutta ja ekologiaa Suomessa.

Tutkimuksen perusteella voidaan suunnitella uusia, aiempaa tehokkaampia torjuntamenetelmiä, joilla vältetään ansarijauhiaisen aiheuttamia satovahinkoja kasvihuoneviljelyssä.

Ansarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on yleinen ja laajalle levinnyt tuhohyönteinen, jota on esiintynyt Suomessa jo 1920-luvulta lähtien. Se ei kuulu Suomen alkuperäiseen eläimistöön, mutta selviää talvehtimalla kasvihuoneissa.

– Geenitutkimukset osoittivat, että sama ansarijauhiaispopulaatio selviytyy suurimmassa osassa tutkituista kasvihuoneista kaksikin vuotta. Ympärivuotista kasvihuoneviljelyä harjoittavien viljelijöiden tulisikin hävittää ansarijauhiaiset sekä satokasveista että kasvihuonetiloista ennen uusien kasvien istuttamista, Ovcarenko sanoo.

Ansarijauhiaiset selviävät hyönteismyrkytyksistä

Ovcarenkon tutkimus osoitti, että suomalaisissa kasvihuoneissa elävien ansarijauhiaisten geneettinen monimuotoisuus on alhaisempi kuin kreikkalaisten populaatioiden, jotka selviytyvät koko vuoden myös kasvihuoneiden ulkopuolella.

Ansarijauhiaisten geneettinen monimuotoisuus on alhainen myös maailman mittakaavassa tarkasteltuna, mikä johtaa yleensä sopeutumiskyvyn heikkenemiseen. Ansarijauhiaisten on kuitenkin havaittu toipuvan hyönteismyrkytyksistä. Paikallisista populaatioista löytyy myös hyvää geneettisen monimuotoisuuden tasoa.

– Oli yllättävää havaita keskimääräistä tai hyvää geneettisen monimuotoisuuden tasoa eikä minkäänlaisia merkkejä haitallisesta geneettisestä pullonkaulatilanteesta niissäkään kasvihuoneissa, joihin istutetaan joka vuosi uudet kasvit ja hyönteismyrkyt aiheuttavat merkittävää kuolleisuutta ansarijauhiaispopulaatioissa, Ovcarenko sanoo.

Alhainen geneettinen monimuotoisuus ei ole myöskään alentanut Suomen jauhiaispopulaation sopeutumiskykyä eikä sen mahdollisuuksia levitä vieraslajiksi. Ansarijauhiainen on kaikkiruokainen kasvissyöjä, joka voi myös erikoistua ruokailemaan tietyillä kasvihuoneiden viljelykasveilla. Tutkimuksissa havaittiin merkkejä siitä, että ansarijauhiaiset ovat erikoistumassa ruokailemaan tomaatilla ja kurkulla, Suomen kasvihuoneissa yleisimmin viljellyillä kasveilla.

– Kun samoja kasveja viljellään jatkuvasti, tuhohyönteisillä on hyvät mahdollisuudet erikoistua. Jos erikoistuneita kantoja muodostuu, hyönteisten määrä ja satovahingot voivat kasvaa, Ovcarenko arvelee.

Toistaiseksi ansarijauhiaiset kuitenkin valitsevat ravintokasveikseen mieluiten luonnonkasveja, mikä voi edistää niiden leviämistä luontoon keväisin.

– Ansarijauhiaiset voivat hyödyntää kesällä useita luonnonkasveja ja avomaan viljelykasveja. Sama populaatio voi myös palata luonnon kasveilta kasvihuoneeseen, kun sinne istutetaan syyskesällä uudet taimet, Ovcarenko huomauttaa.

Biologinen torjunta kannattaa

Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten ansarijauhiaisten vastustuskyky paljon käytetylle hyönteismyrkylle, pymetrosiinille, vaihtelee merkittävästi eri populaatioiden välillä. Ovcarenko suositteleekin, että tuholaisten torjunta aloitetaan tiiviillä tarkkailulla, jotta tuholaiset havaitaan aikaisessa vaiheessa. Jokaisessa kasvihuoneessa tulisi ylläpitää myös tuholaisista vapaita tiloja.

Tulosten mukaan biologinen torjunta kannattaa, sillä silloin tuholaisten herkkyys torjunta-aineille säilyy, kun taas niissä kasvihuoneissa, joissa hyönteismyrkkyjä on käytetty useita vuosia, havaittiin merkkejä vastustuskyvystä torjunta-aineille.

Tärkein tekijä satovaurioiden vähentämisessä ja leviämisen estämisessä on yhteistyö ja torjuntamenetelmien yhtenäistäminen seuduilla, joilla kasvihuoneita on paljon. Tutkimus on jo motivoinut viljelijöitä keskinäiseen tiedonvaihtoon ja tarkkailemaan ansarijauhiaisia myös peruna- ja mansikkaviljelyksillä.

– Yhteistyöllä päästään kestäviin torjuntamenetelmiin. Tuholaisten leviäminen voidaan estää yhtenäistämällä tarkkailua, torjuntamenetelmiä ja sadon käsittelyä kasvihuoneviljelijöiden kesken, Ovcarenko neuvoo.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!