Perunan viejäyritysten tavoitteena on, että Suomi käynnistäisi kahdenväliset neuvottelut Venäjän kanssa sen sijaan että odotetaan Venäjän ja EU:n neuvottelujen etenemistä Venäjän asettaman perunan tuontikiellon poistamiseksi.
Venäjä asetti perunan tuontikiellon kaikelle perunan maahantuonnille EU alueelta 1.7.2013 lähtien. Tuontikiellon asettamisen jälkeen asiasta on neuvoteltu EU:n komission ja Venäjän välillä.
– Tällä hetkellä neuvottelut ovat keskittyneet siemenperunan tuonnin vapauttamiseen. Suomalaisten ruokaperunatoimijoiden tavoitteena on saada ruokaperuna mukaan neuvotteluihin siemenperunan rinnalle. Ehdotuksena tavoitteen toteuttamiseksi ruokaperuna-alan yritykset ehdottavat kahdenvälisten neuvotteluiden aloittamista Suomen ja Venäjän välillä, esittävät perunayritykset.
Viejäkonsultti Pekka Honkalan mukaan Suomen ruokaperunatuotanto täyttää Venäjän asettamat vaatimukset tuotteen ja tarkastusten laadusta.
– Tuontikiellossa ei olekaan kyse tyytymättömyydestä suomalaiseen perunaan, vaan lähinnä keskieurooppalaisessa perunassa esiintyviin ongelmiin, sanoo Honkala.
Kansantaloudellisestikin merkittävää toimintaa
Suomesta on viety siemenperunaa Venäjälle laajamittaisesti jo yli 15 vuotta. Ruokaperunan merkittävän viennin voidaan katsoa alkaneen vuonna 2008. Myynnistä osa menee vähittäiskaupan ketjuille kuluttajapakkauksissa ja osa tukkuasiakkaille suuremmissa pakkauksissa. Tälle vuodelle ovat yritykset budjetoineet noin 30–50 miljoonan kilon ruokaperunaviennin, jonka arvo kansantaloudelle olisi noin 10–15 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti siemenperunaa aiotaan viedä noin 4 miljoonaa kiloa noin 3 miljoonan euron arvosta.
– Kyseessä on siis merkittävää vientitoimintaa, jota kaiken lisäksi tekevät pienet ja keskisuuret yritykset. Nämä yritykset työllistävät suoraan ja välillisesti merkittävän määrän suomalaisia. Perunan Venäjän viennin pysähtyminen on siis kaikin puolin vastoin Suomen tavoitteita kasvattaa elintarvikkeiden vientiä ja päästä jälleen talouskasvun uralle, korostaa Honkala.
Suomi jäämässä yksin tarpeidensa kanssa
Venäjällä on juuri nyt hyvä kysyntä perunalle ja korkeahkot hinnat. Samanaikaisesti Keski-Euroopassa on paikallinen kysyntä korkealla johtuen erityisesti Etelä-Saksan heikosta sadosta. Tämän takia perinteiset suuret vientimaat Alankomaat, Belgia ja Ranska eivät välttämättä ole halukkaita panostamaan Venäjän viennin aloittamiseksi.
– Suurinta osaa EU-maista Venäjän perunavienti ei koske laisinkaan. Suomi uhkaakin jäädä yksin vaatimaan ruokaperunan tuontikiellon aktiivista purkamista, pelkää Pekka Honkala.
– Mikäli Venäjälle varattu peruna palautuu Suomen markkinoille, uhkaa kotimarkkinatilanne vuodenvaihteen jälkeen heiketä. Perunasektori ei siedä markkinoilla uutta takaiskua, koska kaksi edellistä kautta eivät ole olleet parhaita joko hinnan tai sääolosuhteiden takia. Venäjän viennin määrää ei myöskään korvaa mahdollinen vienti Keski-Eurooppaan, sillä korkeat rahtikustannukset rajoittavat sitä merkittävästi.
Peruna-ala ehdottaa ratkaisuksi bilateraalimallia
Suomalainen ruokaperuna-ala ehdottaa, että Suomi aloittaa kahdenväliset neuvottelut Venäjän kanssa. Vientikonsultti Pekka Honkala on saanut Venäjän federaation kasvinterveysviranomaiselta Rosselkhoznadzorilta tietoa, että Venäjä on avoin kahdenvälisille neuvotteluille. Jo aiemmin Puola on toimittanut Venäjälle sen pyytämät tiedot puhtaista tuotantoalueista saaden näin oikeuden myydä näillä alueilla tuotettua perunaa Venäjälle. Viime viikolla myös Kreikka on ilmaissut halunsa aloittaa kahdenväliset neuvottelut.
Peruna-alan toimijat ovat menossa tapaamiseen maa- ja metsätalousministeriöön perjantaina 20.12.2013. Tapaamisen tavoitteena on vaihtaa tietoa korkean tason neuvottelujen etenemisestä ja tuoda esiin suomalaisen peruna-alan huoli tilanteen pitkittymisestä.
Mukana vientirintamassa on mm. seuraavat ruokaperunapakkaamot ja vientiyritykset:Perunakauppa Luonnosta Oy, Potwell Oy, Oskun Perunamaa Oy, Botnia Vihannes Oy, Perunaseppä Oy, Suomen Peruna Oy, Antero Penttilä Oy, Toivoniemen tila, Suupohjan Perunalaakso Oy.
Edellä mainittujen yritysten toimesta toteutetaan vuosittain noin 90 % Suomen Venäjälle tapahtuvasta ruokaperunan viennistä.