Valmisteilla oleva luomulakiesitys on lisäämässä luomuvalvonnan viranomaisvaltuuksia ja kaventamassa luomuviljelijöiden perusoikeuksia yksityiselämän suojan suhteen. Parhaillaan lausuntokierroksella oleva lakiluonnos henkii valvontailmapiirin tiukentumisesta, mahdollistamalla pakkokeinojen käytön valvonnan suorittamiseksi. Lakiluonnos on asettamassa luomuviljelijöitä rikollisiakin heikompaan asemaan, jos tarkastuksissa esiintyy epäselvyyksiä.
– Kyllä hallitus saa heittää luomun kasvutavoitteensa romukoppaan, jos laki tällaisenaan toteutuu, jyrähtää Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila.
Lakiluonnoksen mukaan valvontaviranomaisen olisi ilmoitettava havaituista rikkomuksista syyttäjälle. Valvontaviranomaisen olisi myös mahdollista saada poliisin virka-apua, suorittaa kotietsintä epäiltäessä luomulain rikkomista, ja tehdä luomuvalvonnan yhteydessä muita tarkastuksia.
– Maatalouden byrokratian lisääminen on jo venyttänyt viljelijöiden kärsivällisyyttä. Nyt vielä alettaisiin tonkia kotia poliisin kanssa ja sen jälkeen raastuvassa istumaan. Ihmeelliseltä tuntuu ja oikeustajua koettelee, että luomuviljelijä olisi niin suuri rikollinen, että hänelle voidaan tehdä jopa kotietsintä, jos luomuehtojen rikkomista epäillään. Muille kansalaisille kotietsintä on mahdollista vain jos epäillään rikoksesta, mistä on luvassa vähintään kuusi kuukautta vankeutta.
– Byrokratiauskovaisuus, jossa pykälien lisääminen ja kontrollin tiukennus on ratkaisu kaikkiin ongelmiin, on tässä kadottanut täydellisesti kosketuksensa käytäntöön. Myrkyllisiä kemikaaleja voi suhteellisen vapaasti ruiskuttaa ympäristöön, mutta ympäristöystävällistä tuotantotapaa noudattavien tuottajien kontrollin lisääminen uhkaa tehdä tuotannon mahdottomaksi, jyrisee Lassila.
Suomi on yksi viidestä EU-maasta joissa luomuvalvontaa toteutetaan viranomaisvoimin, lopuissa käytetään yksityistä sertifiointia. Luomuliitto näkisi sertifiointikehityksen meilläkin mieluisempana.
Luomuliitto pitää tärkeänä, että kuluttajan luottamus luomuun pysyy vahvana, muttei usko valvonnan kiristämisen johtavan toivottuun tulokseen. Viljelijöiden luomutarkastuksissa todetut virheet ovat yleisesti pieniä, mutta seuraamukset tuottajalle voivat olla tälläkin hetkellä kohtuuttomat. Tyypillinen esimerkki on unohdus anoa tavanomaisen siemenen käyttölupaa lajikkeesta, jota ei ole luomuna saatavilla. Tästä voi seurata markkinointikielto. Markkinointikieltoa ja siitä seuraavia tukisanktioita on kritisoitu tälläkin hetkellä monissa tapauksissa oikeustajun kannalta kohtuuttomina.
– Pidämme tärkeänä ehkäistä luomun nimissä huijaamista ja luomuväärennöksien pääsyä markkinoille, mutta siihen on mielestämme puututtava rikoslain sallimin keinoin. Jos aina lisätään keinoja, jotka heikentävät rehellisen viljelijän oikeusturvaa, elämme pian totalitarismissa, sanoo Lassila.
– Meidän pitäisi nyt keskittyä ratkaisemaan luomuvalvonnan tämän hetkisiä ongelmakohtia, eikä säätää lisää niiden aiheuttajia. Jos järjestelmä on mahdoton, tuottajilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin irrottautua valvontajärjestelmästä. Näen erittäin tärkeänä, että alan toimijat kertovat kantansa nyt, jotta luomuviljelyn kasvulla olisi edellytykset tulevaisuudessakin, toteaa Lassila.