Mesimarjan kasvihuoneviljely voisi tuplata sadon

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Jos mesimarjan tornikasvatustekniikka kasvihuoneissa osoittautuu toimivaksi, saatetaan tuoretta mesimarjaa tulevaisuudessa saada kaksi kertaa vuodessa: kesällä ja kevättalvella. Tekniikka voi säästää tilaa, rahaa ja aikaa.

Itä-Suomen yliopisto alkoi viime kesänä tutkia, miten mesimarja kasvaa uudella tavalla kasvihuoneessa, tutkija Harri Kokon kehittämissä torneissa. Torneista marjat on helppo kerätä korkeammalta selkää säästäen.

Avomaalta kerääminen on hidasta, mikä nostaa marjojen hintaa. Kilo tai kaksi tunnissa avomaalta poimittuna on Kokon mukaan hyvä tulos. Tornikasvatuksessa poimintanopeuden voisi kaksinkertaistaa, hän arvioi.

Pienellä alalla isoja marjoja

Kasvatushuone on kuin tieteellisestä elokuvasta: mesimarjat kasvavat kuudessa kerroksessa, joissa kussakin on kolme ruukkua aseteltuna lomittain, jotta kaikki kasvit saisivat mahdollisimman paljon valoa ja kasvutilaa.

Tornikasvatuksessa tutkitaan voidaanko pienellä pinta-alalla kasvattaa enemmän ja suurempaa mesimarjaa kuin avomaalla, Kokko kertoo.

– Kasvit ovat kasvaneet rehevästi, joten koe on sujunut erittäin hyvin, hän toteaa.

Kasvusto voi tornissa paremmin, kun marjat saavat roikkua. Myös huoltotoimet on helpompi tehdä.

Kasvit saavat ravinneliuoksensa katosta roikkuvien letkujen kautta. Sekä valon että kokeiltavana olevat erilaiset ravinneliuokset kasvit saavat ajastettuna. Yhdessä torniryhmässä kokeillaan ravinneliuoksen kierrätystä. Ravinteiden kierrättämisellä vältyttäisi ravinnepäästöiltä.

Hienoille aromeille kysyntää

Hienoaromiselle mesimarjalle on paljon kysyntää elintarviketeollisuudessa ja esimerkiksi ravintoloissa sekä ulkomailla. Nyt sitä ei riitä tarpeeksi edes Helsingin huippuravintoloille taikka tarjottavaksi valtiovieraille.

Nyt sitä ei riitä tarpeeksi edes Helsingin huippuravintoloille taikka tarjottavaksi valtiovieraille.

Mesimarja kestää hyvin pakastamista marjojen laadun huononematta.

Suuri osa tällä hetkellä saatavasta mesimarjasta menee kotimaiseen liköörin ja hillojen tuotantoon. Toimitusjohtaja Harri Nylund liköörejä valmistavalta Lignell & Piispaselta kertoo, että heille mesimarjaa keräävien poimijoitten määrä vähenee, koska poimiminen on työlästä.

Hankala marja avomaaviljelyssä

Mesimarjan luontaiset kasvupaikat ovat vähentyneet luonnonlaitumien ja ahojen vähenemisen myötä. Mesimarja kasvaa koko Suomessa, mutta kasvi ei marjo joka paikassa.

Mesimarja kasvaa koko Suomessa, mutta kasvi ei marjo joka paikassa.

Mesimaja on herkkä marja myös avomaalla kasvatettavaksi. Sen lehdistössä viipyvä kosteus altistaa kasvin lehtihomeelle. Myös kevään ja kesän sää ja huono kimalaisvuosi voivat turmella sadon.

– Me tuomme kasvihuoneeseen kimalaispesiä pölyttämään kasvit, samaan tapaan kuin kurkun viljelyssä tehdään, Kokko kertoo.

Koko Suomessa avomaan mesimarjaa saadaan keskimäärin 3 000 kiloa vuosittain. Viljelyssä sitä on 2 – 4 hehtaarilla. Viljelty mesimarja tulee suureksi osaksi Oulun eteläpuolelta. Mesimarjaa on yritetty viljellä etenkin 1990-luvulla erilaisissa projekteissa, mutta vuotuiset satomäärät ovat vaihdelleet paljon.

Seuraava jännittävä hetki yliopiston kokeessa on ensi tammi-helmikuussa, sillä kasveista yritetään saada satoa keskellä talvea. Jos kasvit tuottavat marjaa, voisivat ammattiviljelijät saada jatkossa kasvihuoneessa torneissa kasvatetusta mesimarjasta ainakin kaksi satoa vuodessa. (Ruokatieto – Anja Hiltunen)

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!