Euroopan ruokaketjun vapaaehtoiset hyvän kauppatavan periaatteet on julkaistu EU:n yhteisellä verkkosivustolla. Nyt ruoka-alan yritykset voivat rekisteröidä sitoumuksensa itsesäätelymekanismin noudattamiseen. Suomeen perustetaan kansallinen hallintoelin tulkitsemaan riitatilanteita. Euroopan tuottajajärjestö ei usko vapaaehtoiseen järjestelmän takaavan valituksen tekevälle osapuolelle riittävästi suojaa.
Periaatteita koskevan aiesopimuksen on Euroopassa allekirjoittanut 457 elintarviketeollisuuden ja kaupan alan yritystä, jotka edustavat 82 yritysryhmää tai konsernia. Lakimies Janne Koivisto Päivittäistavarakauppa ry:stä kertoo, että Suomessa aiesopimuksen allekirjoittaneiden yritysten toiminta kattaa 98 prosenttia päivittäistavarakaupan myynnistä.
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuoren mukaan ruokateollisuuden suuryritykset ovat jo sitoutuneet mukaan. Sitoutuneiden osuus jää arviolta vielä alle puoleen Suomen ruokateollisuuden tuotannosta.
Rikkojalla maineriski
Hyvän kauppatavan periaatteet ohjaavat jatkossa kauppasuhteiden käytäntöjä ruuan alkutuottajan, teollisuuden ja kaupan välillä. Itsesääntelymekanismin tavoitteena on edistää hyviä käytäntöjä, kilpailukykyä ja läpinäkyvyyttä ruokaverkostossa.
Säännöissä korostetaan sopimusten tekemistä kirjallisesti. Periaatteet kieltävät muun muassa perusteettomien suullisten sopimusten käyttämisen, suhteettoman riskinsiirron toiselle osapuolelle tai pelotteen käytön sopimuskumppania kohtaan oikeudettoman edun saamiseksi.
Koiviston mukaan tärkeää on saada Euroopan laajuisia tulkintoja siitä, mitkä sopimuskäytännöt ovat hyväksyttäviä ja mitkä eivät. Suomen tavoitteena on, että kansallinen, järjestelmää hallinnoiva elin aloittaa Suomessa toimintansa tämän vuoden aikana.
Hallintoon tulevat kuulumaan ainakin PTY ja ETL. Muista jäsenistä neuvotellaan edelleen. Hallintoelimen tehtävänä on tulkita sääntöjä ja ratkoa riitatilanteita. Koivisto korostaa, että yritykset saavat näin tuomioistuimen rinnalle enemmän valinnanvaraa keinoihin, joilla ne hakevat ratkaisua usean yrityksen välisiin riitoihin. Itsesäätelyjärjestelmässä ei makseta vahingonkorvauksia.
– Sanktiona on maineriski. Yritys voidaan rankimmillaan erottaa EU:n hyvän kauppatavan järjestelmästä. Julkisuuspaineen kautta saadaan aikaan vahva tosiasiallinen velvoittavuus, Koivisto uskoo.
Vapaaehtoisuus ei riitä tuottajille
Euroopan maataloustuottajien kattojärjestö Copa-Cogeca on toistaiseksi jättäytynyt täytäntöönpanomekanismin ulkopuolelle. Järjestön pääsihteeri Pekka Pesonen totesi viime viikolla, että tuottajat eivät usko vapaaehtoisen järjestelmän takaavan valituksen tekevälle osapuolelle riittävästi suojaa.– Valituksen toisen osapuolen toiminnasta voi tehdä nimettömästi. Seuraamukset sääntöjen vastaisesta toiminnasta ovat liian lieviä ehkäisemään väärinkäytöksiä, Pesonen sanoo. Alkutuottajien mielestä käypää sopimussuojaa saadaan vain yhdistämällä vapaaehtoisiin toimintaperiaatteisiin myös lakiin perustuvia sääntöjä ja niiden tehokas toimeenpano.