Kasvitaudit muuttavat kasvien ominaisuuksia. Ne saattavat esimerkiksi tehdäkasveista vähemmän maittavaa ravintoa eläimille, ja näin syntyvänsuojavaikutuksen edut voivat olla kasville suurempia kuin taudista aiheutuvathaitat. Tällainen tilanne näyttäisi olevan viljojen ja heinien yleisenkasvitaudin, torajyvän, kohdalla.
Kasvitauteja pidetään yleensä yksinomaan haitallisina kasveille. Kasvien jamikro-organismien väliset vuorovaikutussuhteet voivat olla kuitenkinmonimutkaisempia kuin ensi silmäyksellä vaikuttaisi.
Torajyvä (Claviceps purpurea) on yleinen sieni, joka muodostaa viljan jyvän taiheinän siemenen tilalle tumman rihmastopahkan. Torajyvä sisältää myrkyllisiäalkaloideja, ja torajyvän päätyminen ravintoon on aiheuttanut lukuisiamyrkytysepidemioita ihmiskunnan historiassa. Nykyään torajyvän aiheuttamiariskejä hallitaan muun muassa seulomalla sitä pois viljan joukosta.
Torajyvä yllättää
Torajyvää pidetään yleensä isäntäkasviaan vahingoittavana kasvitautina elipatogeenina, koska se tuhoaa kasvin siemeniä ja aiheuttaa merkittävää haittaamaataloudessa. Torajyvän roolista luonnonpopulaatioissa tiedetään kuitenkinhämmästyttävän vähän. PLoS ONE -sarjassa julkaistussa Oulun yliopiston ja Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkijoiden tekemässä tutkimuksessatodettiin, että luonnossa torajyvä aiheuttaa usein vain vähäistä haittaaisäntäheinälleen.
Tutkimuksessa havaittiin, että tyypillinen yhden tai kahden torajyvän tartuntakukinnossa ei merkittävästi alenna koekasvina käytetyn punanadan siementuottoa.Sen sijaan torajyvän suhteellinen osuus heinien kukinnoissa on suurempilammaslaitumilla kuin niiden ulkopuolella. Tämä viittaa siihen, että lampaatvälttävät torajyvällisiä kasveja, jotka jäävät jäljelle, kun puhtaat kukinnot onsyöty. Ravinnonvalintakokeessa lampaiden todettiin syövän aina puhdasta rehuasisältävästä astiasta, mutta torajyvää sisältävän rehun luota useimmatsiirtyivät puhdasta ravintoa sisältäville astioille.
– Näiden tutkimustulosten perusteella torajyvä voi myrkyllisyytensä vuoksitarjota isäntäkasvilleen huomattavan suojaavan vaikutuksen, kertootutkijakoulutettava Pauliina Wäli Oulun yliopiston Biologian laitokselta.
Suurten nisäkkäiden, myös tuotantoeläinten, voimakas laidunnus on tyypillistäheinävaltaisille ruohostomaille. Tilanteissa, joissa eläinten heiniin kohdistuvalaidunnus on intensiivistä, torajyvä on kasville hyödyllinen seuralainen. Tämähyötynäkökulma voi osin selittää sitä, miksi heinäkasveille ei ole kehittynytomaa tehokasta puolustusta torajyväsientä vastaan, vaan torajyvä on luonnossahyvin yleinen.
– Torajyvän aikaansaaman suojavaikutuksen voidaan nähdä toimivan myös ihmistävastaan, sillä torajyvän myrkyllisyys ja vaikea torjuttavuus vaikeuttavat yhätänä päivänä viljojen ja muiden heinäkasvien hyödyntämistä maataloudessa,professori Kari Saikkonen MTT:stä pohtii.