Suomi–Islanti -yhteistyöllä kustannustehokasta tomaatinviljelyä

HAMKin puutarha-talouden opiskelija-ryhmä on viime syksystä lähtien opiskellut kasvihuone-tuotannon pääaine-opintoja erittäin käytännön-läheisesti ja tiiviissä yhteistyössä suomalaisten ja islantilaisten kasvihuone-yritysten kanssa.

Kokonaisuudesta on muodostunut kolmivuotinen hanke nimeltään Kustannustehokas kasvihuoneilmaston hallinta. Suomesta on mukana seitsemän kasvihuoneviljelmää, joista yksi on Lepaan kasvihuone. Islannista osallistuu viisi viljelmää, mukaan lukien Islannin maatalousyliopiston Reykirin tutkimuskasvihuone.

Työskentelyn tavoitteena on kehittää terveeseen, maksimaalisesti tuottavaan tomaattikasvustoon tähtäävä menetelmä, johon ei tarvittaisi lisäinvestointeja. Menetelmä toimisi sekä Suomessa että Islannissa.

Tomaatin viljelyssä lajikkeet, tekniikat ja käytettävät keinovalot ovat molemmissa maissa samanlaisia. Suomen viljelijöitä motivoi tutkimukseen myös energiankulutuksesta saatava tieto. Tutkimusryhmä on käynyt Islannissa kahteen otteeseen. Suomalaisia viljelijöitä on kierretty ja tavattu Lepaalla.

Mittausten pohjalta käsikirja

Viljelijät ovat sitoutuneet yhteistyössä maiden viljelyneuvonnan kanssa tekemään tomaattikasvuston eri osista säännöllisesti mittauksia ja ilmoittamaan ilmastotietoja, joista muodostuu analysoitavaa tutkimusdataa.

– Ryhmän opiskelija Arsi Kujala on jo kehittänyt laskentamallin, jonka avulla viljelijä voi ennakoida kasvustosta saatavan tomaatin sadon määrää. Tästä ovat yhteistyötahot olleet hyvin kiinnostuneita, kertoo tutkimusryhmää ohjaava tutkijayliopettaja Mona-Anitta Riihimäki HAMKin Lepaan yksiköstä.

Kahden vuoden jälkeen aineistosta on tarkoitus koota viljelijöitä, neuvojia sekä opetusta hyödyttävä käsikirja tai internetpohjainen sovellus suomeksi, ruotsiksi ja islanniksi. Jatkossa pilottihankkeen menetelmiä voitaneen soveltaa esimerkiksi kurkkukasvuston hallintaan.

Itsenäisyyttä, vastuuta ja motivaatiota

Opiskelijat Mikko Hänninen, Toni Valo, Siina Kaakinen, Katrianna Leino, Elisa Majara, Arsi Kujala, Tuomas Lauronen, Vilma-Lotta Mustonen ja Ali Romar ovat itse kirjoittaneet hanke- ja apurahahakemukset, luoneet toimintaverkoston, tiedotuskanavat (esim. blogi) ja oppimisympäristön. Opettaja on toiminut ohjaajana ja tarjonnut omia kontaktejaan ryhmän käyttöön. Asiantuntijahanke on näin luotu opiskelijatyönä ja samalla on lisätty opetuksen työelämälähtöisyyttä, verkostoitumista ja opiskelumotivaatiota.

Hankkeen tekeminen opiskelijatyönä on kaikille hyödyllistä, sillä opiskelijoiden motivaatio lisääntyy ja opettajan ammatillinen tieto päivittyy. Näin saadaan joustava, työelämän tarpeisiin mukautuva asiantuntijakoulutus. Parhaassa tapauksessa yritys voi kouluttaa itselleen pätevän ammattilaisen teettämällä tutkimuksen opiskelijatyönä. Hanke auttaa opiskelijoita verkostoitumaan ammattialan suomen- ja ruotsinkielisten sekä islantilaisten järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten kanssa.

Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö on myöntänyt hankkeelle 5000 euron apurahan vuodelle 2013. Rahoittajina hankkeessa ovat Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö, Puutarhasäätiö Suomesta, Österbottens Svenska Producentförfundet sekä Islannin maataloustuottajien keskusjärjestö (Samband Garðyrkjurænda). Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat myös Kauppapuutarhaliitto, Islantilainen viljeluneuvonta (Garðyrkju- og ylræktarráðunautur, Ráðgjafarsvið ), Närpiön vihannes sekä Ruotsinkielinen ammatti-instituutti (YA).