Finnwatch: ruokakauppojen omien merkkien tuontiraaka-aineita valmistetaan pakkotyövoimalla

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Ruokakauppojen valvonta omien merkkiensä raaka-aineista ei aina ylety työoloihin ulkomailla. Ananasmehun ja tonnikalan takaa paljastuu thaimaalaisten työntekijöiden heikon aseman hyväksikäyttöä, kertoo kansalaisjärjestö Finnwatch. Kauppaketjujen yhteisiä, kansainvälisiä hankintarenkaita epäillään raportissa myös ostajavoiman väärinkäytöstä. Se voi johtaa hintojen polkemiseen, ehdollisiin ostovaatimuksiin, kosmeettisen korkeisiin laatuvaatimuksiin ja työhyvinvoinnin loukkauksiin.

Finnwatchin raportin mukaan Rainbow-, Pirkka- ja Eldorado-tuotteissa käytettävää ananasmehutiivistettä Thaimaassa valmistava Natural Fruit -tehdas maksaa työntekijöilleen laittoman alhaista palkkaa ja pakottaa heidät ylitöihin jopa 5–10 tunniksi päivässä. Johto on myös takavarikoinut myanmarilaisten siirtotyöläisten passit ja työluvat, mikä estää heitä vaihtamasta työpaikkaa Thaimaassa.

Natural Fruit Co myy ananasmehutiivistettä israelilaiselle Prodalimille, joka myy sen hollantilaiselle Refrescolle. Suomessa ananasmehutiivisteen valmistaa ja pakkaa kuluttajatuotteeksi Refresco-konserniin kuuluva Vip-Juicemaker Oy. Mehua myyvät omilla merkeillään ainakin S-ryhmä, Kesko ja Suomen Lähikauppa.

Valvonta ulottuu vain alihankkijaan

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala pitää poikkeuksellisena, että suoraan kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla toimivaa yritystä epäillään näin törkeistä laittomuuksista.

– Natural Fruitsin tehtaan olosuhteet täyttävät monilta osin pakkotyön ja ihmiskaupan määritelmät. Palkat eivät riitä elämiseen ilman ylitöitä, työntekijöitä kohdellaan huonosti ja työturvallisuudessa on puutteita, Vartiala sanoo.

Haastatellut työntekijät kertoivat pelon ilmapiiristä, jossa ylitöiden väsyttämät työntekijät jopa itkivät ja pyörtyivät. Työnjohtajat solvasivat ja löivät työntekijöitä, heille ei tarjottu riittävästi vessoja ja palkasta pidätettiin laittomia summia muun muassa työluvan, terveydenhuollon ja väsymyksen takia.

Haastatellut työntekijät kertoivat pelon ilmapiiristä, jossa ylitöiden väsyttämät työntekijät jopa itkivät ja pyörtyivät.

Tehtaalla työskenteli täysipäiväisesti kymmeniä teini-ikäisiä lapsia. Heillä oli Myanmarin viranomaisten myöntämä väärennetty passi, jossa oli väärä syntymäaika. Ammattiliitoista tai ammatillisen järjestäytymisen käsitteestä ei valtaosa työntekijöistä tiennyt mitään.

Myös kahdella tarkastetulla tonnikalatehtailla palkka oli hyvin pieni ja siitä pidätettävät maksut suuria. Haastatelluista 22 työntekijästä valtaosa oli myanmarilaisia siirtotyöläisiä. Heille maksettiin lainmukaista minimipalkkaa, jolla ei kuitenkaan tule toimeen. Tehtailla tehtiinkin ylitöitä 1 – 3 tuntia päivässä, joskus myös pakolla.

S-ryhmä jatkaa mehun myyntiä

Vartiala korostaa, ettei ostoja laittomuuksista epäillyistä tehtaista pidä lopettaa, vaan yritysten on alettava parantaa työoloja tuotantoketjuissaan sekä kerrottava avoimesti tilanteen kehittymisestä.Samaa mieltä on vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen SOK:sta. Finnwatchin mukaan S-ryhmä toimi avoimimmin ja tarjosi niin järjestölle kuin kuluttajille enemmän tietoa kuin muut Suomessa toimivat ruokakaupan ketjut.

Rankinen ei yllättynyt Finnwatchin selvityksen tuloksista, koska hänen mukaansa tällaiset löydökset eivät ole harvinaisia tavarantoimittajan ensimmäisellä tarkastuskerralla. Se ei tarkoita, että yhteistyö lopetetaan, vaan tilannetta lähdetään kehittämään.

– Muuten asiat eivät muutu. Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa kaikilla raaka-ainetoimittajilla on sertifioitu vastuullisuusjärjestelmä. Kaikkien toive on, ettei ruokaketjussa tehdä väärinkäytöksiä, Rankinen sanoo.

S-ryhmä jatkaa ananasmehun myymistä oman merkkinsä alla. Välittäjäyrityksen kanssa on sovittu, että Natural Fruits -tehdasta ei käytetä niin kauan kuin vastuullisuusasioita siellä selvitetään. S-ryhmä on sopinut myös, että alihankkijan tarkastuskäytäntöjä etenkin riskimaissa parannetaan.

Rankisen mielestä raaka-aineiden vastuullisuussertifioinnin hinta ei nouse halpatuotteessakaan ratkaisevaksi.

Ihmisoikeuksien kannalta riskimaiksi luokiteltuja maita on ruuan alkutuottajamaiden joukossa useita kymmeniä, erityisesti Aasiassa, Väli-Amerikassa ja Afrikassa. Rankisen mukaan S-ketjun omien ruokamerkkien raaka-aineista noin prosentti tulee näistä riskimaista.

Rankisen mielestä raaka-aineiden vastuullisuussertifioinnin hinta ei nouse halpatuotteessakaan ratkaisevaksi. Kyse on siitä, miten kauppa pääsee raaka-aineiden jäljille. Kansainvälisiä auditoinnin ja tiedonkulun käytäntöjä on parannettava.

– Oma valvonta- ja auditointivastuumme ulottuu omissa merkeissämme ensisijaisesti tuotteen valmistusmaahan. Edellytämme seuraavan portaan noudattavan vastuullisuusvaatimuksiamme myös omissa riskimaahankinnoissaan. Tällä hetkellä emme ole kuitenkaan riittävällä tasolla varmistaneet, että näin todella tapahtuu, Rankinen myöntää.

Toteutuuko paperille pantu?

Ruuan vastuullisuuteen kuuluvaa tekijöiden työhyvinvointia ei näistä tuotteista ole Suomessa aiemmin tutkittu. Finnwatchin raportin mukaan ruokakaupan ketjujen valvonta ulottuu vain alihankkijaan, jolle on paperilla asetettu vastuullisuuden vaatimukset. Niiden toteutumista alkuperämaassa ei usein selvitetä alihankkijan tarkastuspöytäkirjoja pidemmälle.

Vähittäiskaupan ketjujen tulisi järjestön mielestä valvoa omien merkkiensä vastuullisuutta nykyistä tarkemmin ruokajärjestelmän kaikissa vaiheissa. Myös kauppaketjujen käyttämä kansainvälinen sosiaalisen vastuun mittari BSCI vaatii sen mukaan kehittämistä. Kaupan tulisi tehdä omaa auditointia, vaatia tehtailtaan kansainvälistä auditointia tai käyttää kolmannen osapuolen sertifioimia ja valvomia raaka-aineita.

Ketjuilla on erityinen vastuu omilla merkeillään myytävistä tuotteista, koko alihankintaketjusta. Näin todetaan YK:n viime vuonna julkaisemissa Ruggien periaatteissa ihmisoikeuksien ja yritystoiminnan suhteesta. Yritysten tulee kartoittaa alihankintaketjun merkittävimmät riskit ja sopia toimenpiteet niiden poistamiseksi. Myös OECD:llä on yritysvastuuohjeet, joihin Suomi on sitoutunut.

Kun tuotteen lopullinen valmistus tapahtuu Suomessa, on minimivaatimuksena kuitenkin kevyempi vastuullisuuskäytäntö.

– Kuluttajille tulee viestiä ketjujen vastuuvalvonnan rajoitteista, Vartiala odottaa.

Viestinnästä osaksi ydinstrategiaa

Ruokakaupan omien merkkien kulutus on kasvussa Suomessa ja koko Euroopassa. Finnwatchin keräämien tietojen mukaan omien merkkien osuus päivittäistavarakaupasta vuonna 2011 oli Keskossa 17 prosenttia, S-ryhmässä 13 prosenttia ja Lähikaupassa 7 prosenttia.

Valtaosa kalasäilykkeistä, kalapakasteista ja hedelmäsäilykkeistä ostetaan Suomessa juuri kaupan merkkeinä. Omilla merkeillään kaupat myyvät tuotteita keskimäärin kolmanneksen muita merkkituotteita halvemmalla.

– Jos ainoa ostokriteeri on hinta, on selvää, että tällaisia tuloksia kuullaan jatkossakin, Vartiala muistuttaa.Hänestä on ollut mukava huomata, että kaikissa kauppaketjuissa yritysvastuutyö oli siirtynyt viestinnän alta ylimmän johdon asiaksi, osaksi ketjun strategiaa. Kaikilla ryhmillä on BSCI-auditoitu vastuullisuusjärjestelmä, mikä on edistystä.

Suurissa hankintaerissä haittansa

Kauppaketjujen yhteisiä, kansainvälisiä hankintarenkaita epäillään raportissa osin ostajavoiman väärinkäytöstä. Ostajavoimalla tarkoitetaan suurostajan kykyä neuvotella paremmat ehdot tavarantoimittajan kanssa.

Se voi johtaa hintojen polkemiseen, ehdollisiin ostovaatimuksiin, kosmeettisen korkeisiin laatuvaatimuksiin ja työhyvinvoinnin loukkauksiin. Vartialasta on perusteltua olettaa, että eurooppalaisen ruokateollisuuden kokema hintakilpailupaine siirtyy kehittyvien maiden alkutuotantoon.

Suomessa kaupan ketjuilla ei ole ostajavoima väärinkäyttöä ehkäiseviä ohjeistoja. Selvityksessä yritykset Thaimaassa eivät halunneet vastata ostajavoimaa koskeviin kysymyksiin.

– Jos ostajavoimaa väärinkäytetään, keinoja siihen puuttumiseen ei hirveästi ole, Vartiala pohtii.

Raportti ”Halvalla on hintansa” perustuu kansainväliseen kirjallisuuskartoitukseen, kaupparyhmien kyselytutkimukseen sekä kolmeen Thaimaassa tehtyyn kenttäselvitykseen ja työntekijöiden haastatteluihin. (Ruokatieto)

Lataa ”Halvalla on hintansa” -raportti KLIKKAAMALLA TÄSTÄ

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!