Puutarha-Sanomat lehden tuoreessa numerossa (9/2012) otetaan kantaa luomuun ja lähiruokaan, jotka ovat olleet vahvasti esillä puheissa ja joista on myönteiset kirjaukset hallitusohjelmassakin.
– Luomuelintarvikkeiden osuus 11 miljardin päivittäistavaramarkkinoista on reilun prosentin luokkaa, mutta luomun myynnin arvoa ollaan rivakasti nostamassa. Kotimainen luomutuotanto ei kaikilta osin ole ehtinyt mukaan kysynnän kasvuun. Pulaa on myös vihanneksista, marjoista ja hedelmistä, todetaan pääkirjoituksessa.
– Kaupan tiskeille on ilmaantunut eri puolilta maailmaa tuotuja luomutuotteita. Vaikka luomuhillon valmistusmaana voi lukea Saksa, siihen käytetyt mansikat voivat olla viljelty Kiinassa. Tätä ei voitane pitää kovinkaan ekologisena vaihtoehtona, vaikka maailmalta löytyy halpaa ruokaa myös luomuna.
Lehden mukaan lähiruoan määrästä ja kasvuprosenteista ei ole tietoa, kun sen määrittely on kaikkea muuta kuin selvä. Hallitukselle lähiruokaselvitystä tehnyt toimikunta määrittelikin sen paikallisruoaksi eli saman maakunnan alueella tuotetuksi.
– Minusta keittiömestari Markus Maulavirralta kuulemani määritelmä on kuitenkin parempi, ja se kuuluu: ”Lähiruokaa on sellainen, jonka tuottaja ja hänen käyttämänsä tuotantomenetelmät tunnetaan.”, toteaa päätoimittaja Jouko Tikkanen.
– Suomalaiset puutarhatuotteiden ja perunan tuottajat tunnetaan. Heillä kaikilla on nimi ja osoite. Myös heidän tuotantomenetelmät tunnetaan. Aivan valtaosaltaan kasvihuoneviljely perustuu biologiseen tauti- ja tuholaistorjuntaan, eikä avomaantuotteistakaan löydy torjunta-aineiden jäämiä lainkaan tai vain murto-osa sallitusta.
– Jotta luomuna voidaan tuotteita markkinoida, on laadittu tuotantosääntöjä, joiden noudattamisesta voidaan maailman äärissäkin kirjoittaa sertifikaatteja. Vapaan kaupan vuoksi sääntöihin ei kuitenkaan voida tuontirajoituksia tai makuedellytyksiä laittaa. Kauppa voi kuitenkin tarjonnassaan ajatella kuluttajan parasta ja pitää tuontiluomun sijaan etusijalla lähiruokaa, toivoo Puutarha-Sanomat pääkirjoituksessaan.
Puutarha-Sanomat -lehdessä on jälleen tuhti juttupaketti.
• Kynnystä luomumarkkinoille madalletaan, Lisää luomua -kiertue starttasi Hyvinkäältä, haastattelussa Marja-Riitta Kottila ProLuomu ry:stä, valtiosihteeri Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä, valikoimajohtaja Ilkka Alarotu SOK:sta ja K-citymarket Hyvinkään kauppias Asko Kuusisalo.
Paavolan Valintatalo Hyvinkäällä on uudistunut, haastattelussa Hilkka Ignatius ja Anni Nyman.
Jaana Hertsberg aloitti K-kauppiaiden nokkamiehenä
• Tahvosen ”testamentin” 2. osa: ”Suomi on valoviljelyn kärkimaa”, sanoo eläkkeelle jäänyt professori Risto Tahvonen.
• Luotettava luomu syntyy kestävällä yhteistyöllä, haastattelussa Laura Suvanto, Matti Suvanto, Sasu Laukkonen ja Antti Koponen Satotukusta.
• Sateet keskeyttivät porkkanakorjuun, loppilaiset Merja ja Jouko Kotasoff kertovat nostovaikeuksista.
• Amaryllis puhkeaa kukkaan Skogbergien Kukkatarhassa, haastattelussa Jan Skogberg.
• Ahvenanmaan marja- ja hedelmätuotantoa savolaisin silmin. Marjaosaamiskeskuksen yrittäjäkurssi vieraili mm. Harry Söderbergin, Torbjörn Zettermanin, Niclas Slotten ja Vesa Koiviston marja- ja hedelmätiloilla.
• Joakim Träskelinin ja Waldemar Majkrzykin blokkihuoneessa viljellään kurkkua ledvalojen alla, haastattelussa Kaj Tuominen.
• Pakkasmarja 30 vuotta: ”Kaikki trendit osuvat kotimaisiin marjoihin”, toteaaMatti Leinonen.
• Toiminnanjohtaja Ilkka Voutilainen jäi Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksestä eläkkeelle mansikkaisännän arvonimen kera.
Lue lisää Puutarha-Sanomat -lehdestä.
Voit tilata lehden 54 euron edulliseen kestotilaushintaan www.puutarha-sanomat.net -palvelun oikean palkin linkistä tai asiakaspalvelustamme puh. 010387 0880.Voit myös lukea jutun digitaalisesta näköislehdestä; lehden hinta on 5 euroa.