Hallitus käsitteli 19. syyskuuta iltakoulussaan terveen kilpailun edistämisohjelmaa. Merkittävin linjaus on kilpailulakiin lisättävä uusi, päivittäistavarakauppaa koskeva pykälä. Sen mukaan päivittäistavarakaupan toimija olisi määräävässä markkina-asemassa päivittäistavarakaupan markkinoilla, jos sen markkinaosuus Suomessa ylittää 30 prosenttia.
Markkinatutkimuslaitos Nielsenin mukaan viime vuonna S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupassa oli 45,2 ja K-ryhmän 35,3 prosentti. Molemmat kaupparyhmät ylittävät kirkkaasti ehdotettavan rajan ja niiden tulkitaan olevan määräävässä markkina-asemassa ilman lisäselvityksiä.
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on jo nyt kielletty laissa. Uutta on se, että määräävälle asemalle päivittäistavarakaupassa asetetaan nyt selvä kriteeri. Näin väärinkäytöksiin pääsee helpommin puuttumaan. Lakimuutoksen ansiosta Kilpailuvirasto voisi valvoa päivittäistavarakauppaa tehokkaammin. Hallituksen esitys valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2012.
Hallitusohjelmassa on asia huomioitu
Kilpailunedistämisohjelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla lisätään päivittäistavarakaupan kilpailua, turvataan tasaveroiset kilpailuolosuhteet julkisen ja yksityisen sektorin liiketoiminnalle sekä karsitaan lainsäädännöstä johtuvia kilpailun esteitä eri aloilla.
Tavoitteena on valvoa tarkemmin, etteivät kaupan suurliikkeet käytä vääriin määräävää markkina-asemaansa. Määräävän aseman väärinkäyttöä voivat olla esimerkiksi kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen määrääminen sekä sopimukset yksinmyynnistä tai -ostoista.
Taustalla on Kilpailuviraston alkuvuodesta julkaisema selvitys, jonka mukaan päivittäistavarakauppa on Suomessa Euroopan keskittyneintä. Tämä on johtanut varsinkin ruokaketjun alkupään eli tuottajat vaikeuksiin, kun tuotantopanosten hinnat ovat parina viime vuonna nousseet, mutta tuottajahinnat ovat polkeneet paikallaan kaupan elintarviketeollisuudelta edellyttämien pitkien, jäykkien sopimusten vuoksi.
Asia on huomioitu myös pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa, jonka mukaan tuotteiden pääsyä kauppaan ja jakeluun edistetään ja arvioidaan kaupan ja jalostuksen määräävää roolia.
Eduskuntakysely keväällä
Kilpailuasioista vastaava työministeri Lauri Ihalainen vastasi 23. huhtikuuta 2012 edustaja Reijo Tossavaisen kirjalliseen kysymykseen toteamalla, että päivittäistavarakaupan pitkään jatkuneen keskittymiskehityksen ja voimakkaan rakennemuutoksen seurauksena erityisesti suurimpien kauppaketjujen neuvotteluasema on vahvistunut suhteessa tavarantoimittajiin.
– Lisäksi jalostettujen elintarvikkeiden tuonti on lisääntynyt, ja kauppa on pystynyt kilpailuttamaan kotimaiset elintarvikeyritykset sekä toisiaan että tuontituotteita vastaan. Tämä on myös osaltaan lisännyt kaupan ostajavoimaa, sanoi Ihalainen.
Ihalainen totesi, että käytännössä S-ryhmän ja K-ryhmän neuvotteluvoima erityisesti ostotoiminnassa on niin suuri, että tietyt niiden soveltamat käytännöt sopisivat luontevasti arvioitaviksi myös määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevien säännösten näkökulmasta.
Kesko ärähti
Ruokakeskon toimitusjohtaja Terho Kalliokoski pitää hallituksen terveen kilpailun edistämisohjelman muutosesitystä kilpailulakiin epäoikeudenmukaisena K-ryhmää kohtaan.
– Toteutuessaan se heikentäisi sekä K-kauppiaiden ja Ruokakeskon kilpailuasemaa suuria keskittyneitä kilpailijoita vastaan että neuvotteluasemaa suurien tavarantoimittajien kanssa.
Kalliokosken mukaan esitys ei huomioi K-ryhmän toimintamallia, jossa 900 itsenäistä K-ruokakauppiasta vastaavat asiakkaidensa palvelusta. Ruokakesko hankkii vain kauppojen yhteisen valikoiman ja K-kauppiaat paikallisen valikoiman. Ruokakesko ei ole määräävässä markkina-asemassa päivittäistavaramarkkinoilla., sanoo Kalliokoski.
– Pidämme kilpailun rajoittamista tarpeettomana, koska kilpailu päivittäistavaramarkkinoilla toimii. Ruokakesko on reilun kilpailun vahva kannattaja. Edellytämme kuitenkin, että kaikkia markkinaosapuolia kohdellaan tasapuolisella tavalla, Ruokakeskon toimitusjohtaja Terho Kalliokoski toteaa.
Mikä on kiellettyä?
Kilpailulain 7 § mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä voi olla mm.
1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;
3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai
4) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.