Tattarin viljely on laajentunut

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Tiken Tilastosarka julkaisusta ilmenee, että tattaria viljellään noin 1300 hehtaarin alalla, kun vuosituhannen vaihteessa viljelyala oli puolet pienempi. Tattari eli viljatar on Aasiasta kotoisin oleva viljelykasvi. Se on yksivuotinen ja kuuluu tatarkasveihin. Tattari ei tarvitse paljoa typpeä ja se pystyy irrottamaan maahan sitoutunutta fosforia käyttöönsä.

Tattaria alettiin viljellä Suomessa ensinnä Laatokan alueella 1300-luvulla. Tattarin pähkylöitä sanottiin jyviksi ja käytettiin jauhojen sekä ryynien valmistukseen. Tattaria viljeltiin Karjalassa, Etelä- ja Keski-Savossa sekä paikoin Hämeessä. Tämä rajoittuneisuus johtui toisaalta maaperästä, toisaalta viljelyn sidoksellisuudesta kaskeamiseen.

Tattarin hyviä puolia oli vaatimattomuus: se menestyi hyvin kasken viimeisenä kasvina vähäravinteisissakin hiekkarinteissä. Runsasravinteisessa maassa tattari antoi huonon siemensadon, mutta kasvoi sitä runsaammin vartta. Tattarin viljely tyrehtyi samalla kun kaskeaminenkin eli parhaastaan jo 1800-luvun puolivälissä. Taloudellisen merkityksensä tattarin viljely menetti lopullisesti 1930-luvulla.

Yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän mukaan tattarin viljelyala oli Suomessa 2000-luvun alkupuolella 500 – 800 hehtaaria ja vuonna 2010 ala oli jopa noin 1400 hehtaaria. Viime ja tänä vuonna viljelyala oli vähän yli 1300 hehtaaria.

Tällä kasvukaudella tattaria on viljelty 124 tilalla. Tuotantoa on eniten Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Luomutattaria viljeltiin tänä vuonna noin 320 hehtaarin alalla, kun mukana on myös luomun siirtymävaiheen ala.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tilastojen mukaan tattaria viljeltiin vuonna 2010 eniten Kiinassa, Venäjällä ja Ukrainassa. EU:n alueella Puola ja Ranska ovat merkittävimmät tattarin tuottajat. Viime vuonna tattaria tuotiin Suomeen Kiinasta, Ukrainasta, Venäjältä sekä muutamasta EU-maasta.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!