Joka neljäs ruokaeuro menee ulkomaille

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Suomalaisilla elintarvikemarkkinoilla kiertävistä euroista joka neljäs maksetaanulkomaille. Kokonaistuontiaste on 25 prosenttia. Hinnannousut tuontipanoksissaheilauttelevat niistä riippuvaisia aloja ja heikentävät omavaraisuutta.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Tuonti-tutkimuksessa onselvitetty ensimmäistä kertaa koko ruokaketjun tuontiriippuvuus eli Suomenalkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravitsemispalveluidentuontipanokset vuosina 2003–2008.

Vuonna 2008 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli noin 75prosenttia. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti oli noin 6,8 miljardia euroa,josta alan sisäistä panostuontia 4,9 miljardia ja valmiselintarvikkeita 1,9miljardia euroa.

– Kotimaisuusastetta voidaan pitää varsin korkeana, arvioi vanhempi tutkijaMarja Knuuttila MTT:stä. Hän huomauttaa, että täysin kotimaisia elintarvikkeitaei ole, koska niiden valmistus vaatii aina tuontipanoksia.

– Jos tutkimus olisi kattanut investointihyödykkeet kuten traktorit,kotimaisuusaste olisi ollut pienempi, Knuuttila tarkentaa.

Kokonaistuontiaste nousi viidessä vuodessa 5,5 prosenttiyksikköä: 19,7prosentista 25,2 prosenttiin. Vuoden 2008 tuontiasteessa Suomessa valmistettujaelintarvikkeita oli 18 prosenttiyksikköä ja valmiselintarvikkeita 7,2prosenttiyksikköä.

Tuontipanososuuden suurinta hyppäystä vuodesta 2007 vuoteen 2008 selittäämaailmanmarkkinahintojen nousu. Tuolloin niin elintarvikkeiden kuin energian,lannoitteiden ja rehujen hinnat nousivat suuresti.

Tuontipanosten hinnannousut heikentävät omavaraisuutta. Esimerkiksi eläinrehujenvalmistuksessa välttämättömän tuontivalkuaisen maailmanmarkkinahinta on noussut,mikä on ajanut osan Suomen sikaloista kannattavuusongelmiin ja vähentänytsuomalaista sianlihatuotantoa.

– Suomalainen lihatuotanto on riippuvainen tuontivalkuaisesta. Soijankorvaaminen häiriötilanteissa kotimaisilla tuotteilla on suuri kysymys liha-alalla, Knuuttila sanoo.

Suomessa tuontipanokset ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin Tanskassa, jokaon maataloudessa iso vientimaa. Suureen Saksaan verrattuna Suomen maatalouskäyttää tuontipanoksia suhteellisesti vähän vähemmän.

Tutkijat löysivät tuontiasteista eroja. Vuonna 2008 kasvi- ja eläinrasvojenvalmistukseen käytettiin tuontipanoksia 47 prosenttia, mutta maatalouteen vain17 ja elintarvikekauppaan 13 prosenttia. Toisaalta maatalouden arvo on ylikahdeksankertainen kasvi- ja eläinrasvoihin verrattuna.

Eniten tuotiin kemikaaleja, joiden osuus maatalouden tuonnista on huimat 23prosenttia. Näistä tuontikemikaaleista valtaosa käytetään sellaisenaan,tyypillisesti torjunta-aineina.

Elintarvikeala on suoraan ja välillisesti riippuvainen myös tuontienergiasta.Öljytuotteet pitävät maatalouskoneet ja kuljetusvälineet liikkeessä sekäkuivattavat viljaa. Elintarvikealan sähkön tuottoon tuodaan raakaöljyä,kivihiiltä ja maakaasua.

MTT:ssä tehtyä tutkimusta rahoittivat Huoltovarmuuskeskus sekä maa- jametsätalousministeriö.

Klikkaa MTT:n tutkimusraporttiin

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!