Vaarallisten kasvintuhoojien löytyi aiempaa vähemmän

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymiä löydettiin kevätkaudella 2012 aiempaa vähemmän.Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tarkastuksissa löydettiin keväällä joitain vaarallisia kasvintuhoojia kasvihuone- ja perunaviljelmiltä. Uusia kasvintuhoojaesiintymiä löydettiin kuitenkin vähemmän kuin edellisinä vuosina ja tuhoojat eivät olleet Suomessa uusia.

Kasvihuoneista löydettiin etelänjauhiaisia, miinaajakärpäsiä ja palsaminkuoliolaikkuvirusta. Etelänjauhiaisia on viime vuosina löydetty 25–83 esiintymää, joista suurin osa on löytynyt syyskaudella. Tänä keväänä etelänjauhiaisia todettiin ainoastaan yhdeltä viljelmältä ja sieltäkin etelänjauhiaiset on jo hävitetty. Taimien markkinavalvonnassakin löydettiin vain yksi etelänjauhiaisen saastuttama taimierä.

Floridankärpänen ja krysanteeminsuonimiinaajakärpänen ovat molemmat vaaralliseksi luokiteltuja kasvihuonetuholaisia. Molempia lajeja löydettiin keväällä yksi esiintymä kasvihuoneviljelmiltä. Niitä löydetään yksittäisiltä viljelmiltä keskimäärin muutaman vuoden välein.

Palsaminkuoliolaikkuvirusta todettiin yhdeltä ruukkukukkaviljelmältä. Virustauteja viljelmältä torjuttaessa on viruksesta saastuneet kasvit hävitettävä, muuten torjunta ei onnistu. Viljelmällä joudutaan lisäksi pitämään niiden kasvilajien osalta viljelytauko, joissa palsaminkuoliolaikkuvirus pystyy elämään.

Vaalearengasmätää ja keltaperuna-ankeroista perunaviljelmillä

Ammattimaisilla perunaviljelmillä kartoitetaan vuosittain peruna-ankeroisen ja rengasmätätaudin esiintymistä. Vaalearengasmätää todettiin yhdellä uudella tilalla. Viime vuosina löydöksiä on vuosittain muutamia. Tummarengasmätää Suomessa ei ole todettu koskaan.

Rengasmätä on bakteeritauti, joka esiintyy nykyisin lähes ainoastaan piilevänä, joten näkyviä oireita havaitaan harvoin. Rengasmädän oireet esiintyvät halkaistun mukulan johtojännesolukossa tummana, mätää pursuavana renkaana. Taudin esiintyminen varmistetaan aina laboratoriotestein. Oireettomana mukuloissa esiintyvä rengasmätä ei haittaa perunan käyttämistä elintarvikkeena. Viljelyn hygienia ja terveen ja sertifioidun siemenperunan käyttö on paras torjuntakeino. Taudinaiheuttaja säilyy kuitenkin maassa talven yli säilyvissä mukuloissa.

Keltaperuna-ankeroista löydettiin viidellätoista sellaiselta tilalta, joilta sitä ei ole aiemmin todettu. Uusien löydösten määrä on hieman edellisvuosia suurempi. Valkoperuna-ankeroista ei viime vuosina ole todettu lainkaan, mutta muutama useita vuosia kestävä torjuntamääräys on vielä voimassa.

Peruna-ankeroinen on pienen pieni sukkulamato, joiden kystavaiheen voi kitukasvuisten perunakasvien juuristosta havaita silmävaraisesti heinä-elokuussa. Peruna-ankeroisella ei käytännössä Suomessa ole muita isäntäkasveja, mutta se säilyy maassa pitkään, vaikkei pellossa viljeltäisi perunaa. Peruna-ankeroinen elää ja lisääntyy perunan juuristossa alentaen kasvua ja satoa. Ainoa torjuntakeino on viljelyn vuorottelu ja peruna-ankeroisen kestävien lajikkeiden käyttö. Lisäksi viljelyhygienia esimerkiksi muokkaus- ja viljelykoneiden käytössä on tärkeää.

Perunan markkinavalvonnassa todettiin peruna-ankeroista

Perunan markkinavalvonnassa tutkitaan laboratoriotestein peruna-ankeroiset ja rengasmädät. Rengasmätää ei todettu, mutta yhdessä saksalaista alkuperää olevassa perussiemenperunaerässä todettiin keltaperuna-ankeroista, yhdessä italialaista alkuperää olevassa ruokaperunaerässä todettiin valkoperuna-ankeroista ja yhdessä espanjalaista alkuperää olevassa ruokaperunaerässä keltaperuna-ankeroista. Lisäksi yhdessä tanskalaista alkuperää olevassa sertifioidussa siemenperunaerässä todettiin oireiden ja laboratoriotestien perusteella perunan mop-topvirus ja toisessa tanskalaista alkuperää olevassa siemenperunaerässä tupakan rattlevirus. Mop-top- ja rattlevirus eivät ole karanteenituhoojia, eikä niille ole EU-siemenperunasäädöksissä vaatimuksia, mutta suomalaisessa siemenperunassa niitä ei saa esiintyä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!