Suomessa kannatetaan vahvaa EU:n maatalouspolitiikkaa

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Suomen lisäksi isoissa jäsenmaissa, kuten Espanjassa ja Ranskassa, kannatetaan vahvaa maatalouspolitiikkaa, joka suojaa viljelijöitä kansainväliseltä kilpailulta ja hintavaihteluilta. Toisessa ääripäässä on Iso-Britannia, joka haluaa liberalisoida maataloustuotannon ja kohdentaa tukia voimakkaammin julkishyödykkeisiin, kuten eläinten hyvinvointiin, biodiversiteettiin ja kulttuurimaisemaan.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT selvitti EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta käytyä julkista keskustelua Suomessa osana kansainvälistä tutkimusta, johon osallistui kymmenen EU:n jäsenmaata. Tutkimuksessa arvioitiin eri yhteiskunnallisten toimijoiden kantoja EU:n komission ehdotukseen EU:n maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen.

EU:n maatalouspolitiikan viherryttäminen vastatuulessa

Yksikään jäsenmaa ei ole tyytyväinen EU:n komission esittämiin suoriin tukiin liitettäviin ympäristötoimenpiteisiin. Komissio ehdottaa kaikille EU:n jäsenmaille yhteisiä ympäristötoimenpiteitä, joihin suunnattaisiin 30 prosenttia viljelijöille maksettavista suorista tuista. EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien ”viherryttäminen” laajentaa täydentäviä ehtoja, joita viljelijöiden on nykyisin noudatettava viljelijätukien saamiseksi.

MTT:n tutkija Petri Liesivaara mukaan kaikissa EU:n jäsenmaissa nähdään, että samanlaisten vaatimusten käyttöön ottaminen huomioimatta maiden erityispiirteitä haittaa maatalouden tuottavuutta ja lisää byrokratiaa. Pelko byrokratian ja valvontatarpeen lisääntymisestä on vastaan EU:n komission tavoitetta maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta.

– Kaikki toimijat kannattavat maatalouspolitiikan yksinkertaistamista, mutta konkreettisia ratkaisuehdotuksia ei ole esitetty, Liesivaara sanoo.

Maataloustuotanto halutaan säilyttää koko EU:n alueella

Maataloustuki on hyvin tärkeä EU:n viljelijöille. Suurin osa tuesta maksetaan viljeltäville peltohehtaareille. Osa tuesta on kuitenkin sidottu maataloustuotannon, kuten hedelmäpuiden tai eläinten määrään. Tuotantoon sidottu tuki on tarkoitettu ylläpitämään tärkeitä maatalouden tuotannonaloja.

Tuotantoon sidottujen tukien säilyttäminen on Suomen lisäksi tavoitteena muun muassa Espanjassa ja Ranskassa. Suomessa EU:n rahoittamaa tuotantoon sidottua tukea maksetaan maatiloille esimerkiksi nautaeläinten määrän mukaan. Tuotantoon sidottuja tukia puolustavien maiden tavoitteena on maataloustuotannon säilyttäminen koko EU:n alueella.

EU:n komissio ehdottaa EU:n sokerikiintiön poistamista vuonna 2015. Pelkona on, että ilman kiintiöitä sokerijuurikkaan viljely loppuu Suomessa. Näin ollen sokerijuurikas olisi ensimmäinen viljelykasvi, jonka tuotanto loppuisi Suomessa EU:hun liittymisen jälkeen vuonna 1995.

Kansalliset tuet tärkeitä Suomelle

Suomi sijaitsee EU:n pohjoisimmassa osassa, jossa tuotanto-olosuhteet eivät ole yhtä suotuisia kuin muualla EU:ssa. Tästä syystä kansalliset tuet ovat tärkeitä Suomessa sekä kasvi- ja kotieläintuotannolle että puutarhatiloille. EU:n ja Suomen yhteisesti rahoittamalla ympäristötuella ja luonnonhaittakorvauksella on myös tärkeä merkityksensä.

Tutkija Ellen Huan-Niemen mukaan maatalouden kansallisiin tukiin tehtävillä muutoksilla olisi suurempi vaikutus kuin EU:n komission esittämällä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksella.

– Suomen ja EU:n komission väliset neuvottelut Etelä-Suomen kansallisten tukien jatkosta käydään samaan aikaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen kanssa. Pohjoisen tuen tulevaisuutta tarkastellaan vuonna 2014. Näiden neuvottelujen lopputulokset vaikuttavat ratkaisevasti Suomen maatalouden tulevaisuuteen.

Kiistely johtaa poliittiseen kompromissiin

MTT:n tutkimuksen perusteella käy selväksi, kuinka vaikea tehtävä EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen on, vaikka mukana oli ainoastaan kymmenen EU:n jäsenmaata. Jäsenmaat pyrkivät varmistamaan mahdollisimman suuren osuuden EU:n budjetista. Samalla maat haluavat säilyttää vapauden EU:n maatalouspolitiikan toteuttamisessa omassa maassaan.

– Neuvottelujen lopputuloksena on odotettavissa enemmän poliittinen kompromissi rahoituksen jaosta kuin yhteiseen näkemykseen perustuva EU:n maatalouspolitiikan uudistus, pohtii Liesivaara.

Julkaisu on alla olevan linkin takana:

Katsaus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen julkisesta keskustelusta Suomessa

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!