Kaupan asema on vahvistunut ruokaketjussa

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Kauppa lohkaisee aiempaa isomman siivun ruuan kuluttajahinnasta. Kotimaisen elintarviketeollisuuden ja maataloustuottajien osuus on puolestaan pienentynyt. Suurimpana syynä tähän on nopea vähittäiskauppasektorin keskittyminen ja ketjuuntuminen.
Ruoka on Suomessa edelleen kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, mikä selittyy etenkin korkealla ruuan arvonlisäverolla. Hintoihin vaikuttavat edelleen monet kansalliset erityispiirteet ja ruokailutottumukset.

– Esimerkiksi se, että arvostamme kotimaisuutta ja olemme valmiita maksamaan suomalaisista tomaateista ja kurkuista enemmän kuin ulkomaisista, nostaa tilastoissa ruuan hintatasoa Suomessa, toteaa professori Jyrki Niemi MTT:stä.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Pellervon taloustutkimus PTT:n yhteisessä tutkimushankkeessa todetaan, että elintarvikeketjun rakenteissa on tapahtunut viime vuosikymmenen aikana isoja muutoksia. Niiden seurauksena vähittäiskauppa on vahvistanut neuvottelu- ja ostovoimaansa ja ottanut pitkälti ohjaukseensa koko ruuan arvoketjun.

– Tutkimustulokset antavat viitteitä Suomen elintarvikemarkkinoiden epätäydellisestä kilpailusta, jossa vähittäiskaupalla on selkeä ylivoima-asema suhteessa kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja maataloustuotantoon, professori Jyrki Niemi MTT:stä toteaa.

Kahden ketjun kauppa

Suurten vähittäismyyntiketjujen tukeva asema perustuu niiden kokoon. Suomessa vähittäiskauppa on keskittynyt erityisen nopeaa vauhtia fuusioiden, strategisten liittoutumien ja muiden yrityskokoa suurentavien järjestelyjen kautta. Kaksi johtavaa elintarvikkeiden ja päivittäistavaratuotteiden vähittäismyyntiketjua kasvattivat markkinaosuuttaan 55 prosentista lähes 80 prosenttiin vuosien 1990 ja 2010 välillä.

Niemen mukaan epätäydellinen kilpailu ei ole kuitenkaan ainoa syy elintarvikkeiden vähittäismyyntihintojen ja tuottajahintojen välisen eron kasvamiselle.

– Muita syitä ovat esimerkiksi tuottavuuserot ketjun eri osissa, elintarvikehygienian tiukentuneet standardit, tukipolitiikan muutokset ja kansainvälisen kaupan vapautuminen. Myös kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut, mikä näkyy pitemmälle jalostettujen valmisruokien ja puolivalmisteiden kulutuksen kasvuna.

2000-luvun alku hyvä kaupalle ja ravintoloille

Kaupan asema elintarvikeketjussa suhteessa kotimaiseen raaka-ainetuotantoon ja elintarviketeollisuuteen vahvistui erityisesti 2000-luvun alussa. Kauppa rakensi liiketoimintamallinsa uusiksi ja muuttui elintarvikkeiden arvoketjun portinvartijaksi.

PTT:n ekonomisti Hanna Karikallio toteaa, että vuonna 2009 kaupan ja ravintoloiden osuus ruuan kulutusmenoista oli keskimäärin 29 prosenttia, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2000. Osa kaupan ja ravintolapalveluiden osuuden kasvusta tosin selittyy sillä, että ravintolaruokaan käytetyt kulutusmenot ovat kasvaneet nopeammin kuin kotiin hankittavaan ruokaan käytetyt kulutusmenot.

Sitä vastoin kotimaisen elintarviketeollisuuden ja maatalouden osuus on pienentynyt 2000-luvulla.

– Kotimaisen elintarviketeollisuuden osuus elintarvikkeiden kokonaiskulutusmenoista putosi tarkastelujakson aikana 34 prosentista noin 28 prosenttiin. Suomalaisille maataloustuottajille maksettava osuus elintarvikkeiden kokonaiskulutusmenoista oli vuonna 2009 enää noin kymmenen prosenttia, mikä on neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2000, Karikallio laskee.

Vuoteen 2005 saakka kaupan ja ravintoloiden osuus on kasvanut selkeästi maatalouden ja elintarviketeollisuuden osuuksien pienentyessä vastaavasti. Vuodesta 2005 eteenpäin eri sektorien välinen kehitys on ollut huomattavasti tasaisempaa.

– Erityisen mielenkiintoista on tarkastella vuotta 2008. Silloin maatalous ja elintarviketeollisuus pystyivät kasvattamaan osuuksiaan kaupan ja ravintolapalveluiden kustannuksella, kun maailman maatalousmarkkinat heilahtelivat voimakkaasti.

Suomessa ruokaa verotetaan ankarasti

Elintarvikkeiden ja juomien kulutusmenot ovat Suomessa yhteensä yli 20 mrd. euroa vuodessa. Kotiin ostettaviin elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin kuluu tästä hieman yli puolet, noin 12 mrd. euroa. Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenoista kotiin ostettavan ruuan osuus on nykyisin noin 13 prosenttia, mikä on Keski-Euroopan maiden tasoa.

Ruoka on Suomessa edelleen kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, mikä selittyy etenkin korkealla ruuan arvonlisäverolla. Se on EU-maiden toiseksi suurin, vaikka veroprosentti on pienentynyt 17:stä 13:een. Ainoastaan Tanskassa ruokaa verotetaan Suomea kovemmin.

Jyrki Niemi kuitenkin muistuttaa, että kansainvälisiä hintavertailuja ei voi täysin rinnastaa keskenään. Hintoihin vaikuttavat edelleen monet kansalliset erityispiirteet ja ruokailutottumukset.

– Esimerkiksi se, että arvostamme kotimaisuutta ja olemme valmiita maksamaan suomalaisista tomaateista ja kurkuista enemmän kuin ulkomaisista, nostaa tilastoissa ruuan hintatasoa Suomessa.

Suomessa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet 2000-luvulla jonkin verran yleistä kuluttajahintakehitystä nopeammin. Vuodesta 2000 vuoteen 2010 ruuan hinta kallistui nimellisesti lähes 21 prosenttia. Yleinen kuluttajahintaindeksi nousi samassa ajassa runsaat 15 prosenttia. Ansiotasoon suhteutettuna ruoka on kuitenkin halventunut selvästi, sillä palkat ovat nousseet 2000-luvulla yli 45 prosenttia.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!