CAP-uudistus jakaa mieliä

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Euroopan komission ehdotus EU:n maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen kerää kritiikkiä ja myös kiitosta. Ministeri Jari Koskisen mielestä siinä ovat perusasiat kohdallaan, mutta yksinkertaistamista tarvittaisiin. MTK pitää myönteisenä sitä, että CAP-uudistuksessa on tavoite vahvistaa viljelijän asemaa elintarvikeketjussa. Järjestön mielestä EU-komission esitys kuitenkin vaarantaisi toteutuessaan suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn.

Euroopan komissio antoi 12.10.2011 Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevat lainsäädäntöehdotuksensa. Ehdotusten tavoitteena on uudistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa vastaamaan paremmin tuleviin haasteisiin, kuten ruokaturvan parantamiseen ja ilmastonmuutokseen. Komissio ehdottaa muun muassa maatalouden suorien tukien tasaisempaa jakoa jäsenmaiden välillä, uusia ympäristövaatimuksia suorien tukien saamiseksi sekä tukien kohdistamista entistä paremmin aktiiviviljelijöille.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisenmielestä komission ehdotusten peruslinjat ovat pitkälle Suomen näkemysten mukaisia. Suomi, kuten myös komissio, pitävät tärkeänä, että maataloutta voidaan harjoittaa kaikkialla EU:ssa.

Suomen ääntä on kuultu

– Suomi on ollut aktiivisesti yhteydessä komissioon jo lainsäädäntöehdotusten valmistelun aikana. Taustavaikuttamisen tulokset näkyvät nyt, sillä Suomelle tärkeät asiat ja kansalliset nykylainsäädäntöön sisältyvät poikkeukset on huomioitu ehdotuksissa hyvin. Komissio olisi kuitenkin voinut kiinnittää enemmän huomiota byrokratian vähentämiseen niin viljelijän kuin hallinnon kannalta, muistuttaa Koskinen.

Koskinen pitää komission esittämää linjaa suorien tukien tasaamisesta realistisena tapana edetä kohti pienempiä tukieroja jäsenmaiden kesken.

– Suomen keskimääräinen tukitaso on lähellä EU:n keskiarvoa, joten tuen tasaamisella ei ole Suomelle suurta merkitystä. Komission linjaus tuotantosidonnaisten tukien säilyttämisestä ja epäsuotuisten alueiden tukijärjestelmän kehittämisestä on oikeansuuntainen. Uskon, että komission ehdotus kokonaisuudessaan antaa hyvän pohjan maatalouden toimintaedellytyksille tulevalla kehyskaudella. Olen myös melko tyytyväinen maaseudun elinkeinojen kehittämisvälineistön monipuolisuuteen ehdotuksissa. Metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen on tosin jäänyt vähäiselle huomiolle, ja vaatii vielä jatkotöitä, toteaa Koskinen.

Sokerikiintiöt päättyvät

Komission esitystä sokerin tuotantokiintiöjärjestelmän päättymisestä vuoteen 2015 Koskinen pitää ongelmallisena. Suomi kannattaa komission esitystä pidempää aikaa kiintiöjärjestelmän säilyttämiselle.

Ajatuksiin tilakohtaisesta suorien tukien katosta ja suorien tukien viherryttämisestä Koskinen suhtautuu myönteisesti.

– Uudet ympäristövaatimukset eivät kuitenkaan saa lisätä hallinnollista taakkaa tai vaikeuttaa käytännön viljelyä, joten ehdotusten yksityiskohdat vaativat vielä tarkastelua.

Maatalous- ja kalastusneuvosto aloittaa keskustelun yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevista lainsäädäntöehdotuksista lokakuun 20. päivänä Luxemburgissa. Myös Euroopan parlamentti osallistuu aktiivisesti päätöksentekoon, sillä asetusehdotukset käsitellään yhteispäätösmenettelyssä tavanomaista lainsäädäntömenettelyä noudattaen. Tavoitteena on, että uuden maatalouspolitiikan lainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2014 alusta lukien.

MTK:lta kritiikkiä ja kiitosta

MTK:n mielestä EU-komission esitys yhteisen maatalouspolitiikan eli capin uudistamisesta vaarantaisi toteutuessaan suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn.

MTK ei hyväksy komission ehdotusta EU:n maksaman suoran tuen uusista ympäristövaatimuksista.

Tuottajajärjestön mukaan tämä niin sanottu viherryttäminen lisää byrokratiaa ja maatilojen kustannuksia. Esimerkiksi komission vaatimus vähintään kolmen kasvin viljelystä jokaisella tilalla ei MTK:n mukaan sovi suomen oloihin.

Myönteistä cap-uudistuksessa on MTK:n mielestä tavoite vahvistaa viljelijän asemaa elintarvikeketjussa ja säilyttää tuotantoon sidotut tuet.

Viljelijäjärjestö katsoo myös, että tulevissa EU:n rahoituskehyspäätöksissä maatalouden rahoitus on turvattava vähintään reaalisesti nykyisellä tasolla.

Komission esityksen pääsisältö

Komissio esittää EU:n maksamien maatalouden suorien tukien tasaisempaa jakamista jäsenmaiden välillä sekä jäsenmaiden sisällä. Suorien tukien taso vaihtelee tällä hetkellä jäsenmaiden välillä huomattavasti kunkin maan maataloustuotannon historian ja hintojen alenemisen vuoksi viljelijöille maksetun suoran tuen mukaan. Tukieroja pienennettäisiin asteittain siten, että kaikissa maissa lähestyttäisiin EU-maiden tukitasojen keskiarvoa.

Jäsenmaiden sisällä tulisi ehdotusten mukaan siirtyä maksamaan kaikille hehtaareille samansuuruista tukea siten, että tukitaso olisi siirtymäkauden 2014 – 2018 jälkeen maan sisällä tai sen tietyllä alueella samansuuruinen. Suomessa tällä hetkellä maksettava tukitaso on lähellä EU:n keskiarvoa, joten tasauksella ei olisi Suomelle suuria vaikutuksia. Suomi on myös ottanut käyttöön alueellisen tasatukimallin jo edellisen maatalousuudistuksen yhteydessä.

Komissio esittää yhteisen maatalouspolitiikan I pilarin alle suoriin tukiin uusia ympäristövaatimuksia. Tämän ”vihreän tukielementin” tarkoituksena olisi maksaa tukea kaikille viljelijöille tiettyjen perustason ylittävien ympäristötoimien suorittamisesta. Suorille tuille asetettaisiin lisäksi tilakohtainen enimmäisraja.

Uutta lainsäädäntöehdotuksissa on uusien ympäristövaatimusten lisäksi aktiiviviljelijän määritelmä, jonka tavoitteena on tukien aiempaa parempi kohdentaminen aidoille maataloustuottajille. Komissio esittää myös kahta uutta tukiohjelmaa. Nuorille viljelijöille maksettava vuotuinen lisätuki parantaisi nuorten viljelijöiden taloudellista asemaa. Pienten tilojen tukiohjelma puolestaan keventäisi hallintoa erityisesti niissä maissa, joissa on paljon pieniä tiloja.

Yhteisen maatalouspolitiikan II pilarin kautta maksettaisiin entiseen tapaan muun muassa ympäristö- ja epäsuotuisten alueiden tuet. Siihen kuuluisi edelleen myös paikallisen kehittämisen Leader-toimintatapa. Komissio esittää myös maaseudun kehittämiseen käytettävien varojen osittaista uudelleen jakamista jäsenmaiden välillä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!