Lähiruokaviesti: Kuntaruuan alkuperä on tahdon asia

Viidettä kertaa poljettava Lähiruokaviesti alkoi maanantaina Nurmeksesta. Ensimmäisenä päivänä viestiä Rautavaaran kautta Nilsiään veivät muun muassa Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja ja pohjoiskarjalaiset sekä pohjoissavolaiset kansanedustajat.

Viesti herättelee niin kunnallisia, maakunnallisia kuin valtakunnallisiakin päättäjiä lähellä tuotetun ruuan käyttöön julkisissa keittiöissä päiväkodeista virastoihin ja sairaaloista vanhustentaloihin. Puhuttaapa ruuan alkuperä myös Euroopan unionin tasolla.

Lähiruokaviestin hankepäällikkö Irma Kärkkäinen EkoCentriasta kertoo viestin muistuttavan päättäjiä, että kestävät valinnat ovat osa tulevaisuutta.

– Kunnat ja kaupungit ovat itsenäisiä hallintoyksiköitä. Etenkin jos palvelut ovat ulkoistetut, kaupungille on haaste osata kilpailuttaa ja seurata ruokapalveluiden toteutusta, Kärkkäinen huomauttaa.

Lähiruoka voi säilyä ulkoistuksessa

Nilsiässä ruokapalveluiden ulkoistus toi 95-prosenttisesti kotimaiset ruokahankinnat. Nilsiän kaupungilla ei ole ruokapalvelupäällikköä, vaan hallintojohtaja kilpailuttaa ruokailupalvelut.

Vaikka laskutikkuun perustuva kilpailutus kuulostaa pahalta, vakuuttaa Nilsiän kaupungin ruokailupalvelut vuodesta 2007 tuottanut ISS Palvelut suosivansa kotimaista.

– Meillä on 95 prosentin kotimaisuusaste, esimerkiksi siipikarja on aina kotimaista. Se tarkoittaa, että pääraaka-aineet ovat kotimaisia. Listallamme on ensin lähiruoka, sitten kotimaisuus ja lisäaineettomuus, ISS:n tuotesuunnittelija Terhi Paldan valottaa.

Tuoretta paikallista täydennykseksi

Hankintojen perustana on keskitetty hankinta, valikoiman monipuolisuus ja terveellisyys sekä hankintojen ympäristöystävällisyys. ISS Palveluiden aluejohtaja Markku Raatikaisen mukaan keskitetyllä hankinnalla taataan asiakkaalle eli kaupungille, että ruuan raaka-aineet ovat laadukkaita ja tasalaatuisia.

Kaikki raaka-ainetoimittajat ja heidän laatujärjestelmänsä on auditoitu joko ISS:n tai sertifiointeja myöntävien tahojen toimesta. Paikallisia tuoretoimittajia ISS käyttää täydentävinä tavarantoimittajina.

– Isompaa volyymia tuetaan paikallisilla tuotteilla, joista merkittävimpiä ovat juurekset, peruna, omenat ja leipomotuotteet. Hankintakriteereitä ovat sopivan hinnan lisäksi laatu- ja ravitsemustekijät, kotimaisuus, lisäaineiden välttäminen, ympäristöystävällisyys, sopivat pakkauskoot ja toimitusvarmuus, Raatikainen listaa.

Palveluntuottajan näkökulmasta kaupunki suitsii työtä sopivasti.

– Muun muassa ravintosisältö per ateria on määritelty, eli se määrittelee pitkälti, millaisia raaka-aineita käytetään. Tavoitteiden toteutumista seurataan, ja asioita viedään palautteen mukaisesti eteenpäin, Raatikainen kertoo.

Uusi aika Nilsiässä?

Nilsiän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Tolppanen myöntää, että alku ulkoistetun ruokapalvelun kanssa oli hankala.

– Neljä vuotta voimassa olleen ISS:n sopimuksen alkukaudella palautetta tuli. Se on vuosi vuodelta vähentynyt, joten olemme tulkinneet, että ruoka vastaa nykyisiä vaatimuksia, Tolppanen sanoo.

Seuraavalla kilpailutuskierroksella kahden vuoden kuluttua lähiruualle pannaan entistä enemmän painoa, Tolppanen vakuuttaa. Siinä auttaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore opas, joka kertoo, miten ravitsemuksellisia laatukriteereitä käytetään kilpailutuksessa.

Lähiruokaviestin hankepäällikkö Irma Kärkkäinen heitti ilmaan idean valtakunnallisesta pilotista, jossa yhteistyössä ISS:n ja tuottajajärjestö MTK:n kanssa kehitetään ostopalveluna hankittavia ruokapalveluita. ISS tuottaa ruokailupalveluja Nilsiän lisäksi muun muassa Kruunupyyssä, Jyväskylässä ja Loviisassa.

– Kaikki osapuolet näyttivät idealle vihreää valoa, joten Lähiruokaviesti pääsi tavoitteeseensa Nilsiässä, Kärkkäinen totesi.

Europarlamentti puntaroi tulevaisuuden ruokavalintoja

Varkaudesta kotoisin oleva europarlamentaarikko Riikka Manner osallistui Lähiruokaviestiin kotimaakunnassaan polkemalla Pohjois-Savon maisemissa reilut 30 kilometriä.

– Tällä tapahtumalla on paikkansa ja tarkoituksensa. Tätä kautta pystymme edistämään asiaa niin kansallisesti kuin Euroopan parlamentissa, Manner totesi Nilsiässä maanantaina.

Euroopan parlamentissa on viime aikoina pohdittu eurooppalaisen ruuantuotannon ja elintarvikeketjun tulevaisuutta. Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka on uudistumassa ja politiikan muotoilu on käynnissä. Parlamentti näkee luomu- ja lähiruuan yhtenä tärkeänä tekijänä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Monien parlamentaarikkojen tavoin myös Manner uskoo luomu- ja lähiruuan tulevaisuuteen, vaikka haasteita riittää, toimiva ja taloudellinen logistiikka niistä suurimpana. Vaikka lähiruokaa olisi tarjolla, on sen päätyminen kuluttajalle välillä hankalaa.

– Uudenlaisiin, ennakkoluulottomiin logistiikkaratkaisuihin panostaminen olisi tärkeää koko lähiruokasektorin kannalta. Myös kauppaketjut voisivat panostaa lähituotteiden saatavuuteen. Yleensä hyllytilaa on turhan vähän paikallisille tuotteille.

Lähiruokamerkki selkiyttäisi markkinoita

Manner kannattaa valtakunnallista ja virallista laatumerkkiä lähiruualle. Lähiseudulla tuotetun ruuan yhtenäinen merkitseminen voisi auttaa kuluttajia suosimaan sitä. Lähiruokamerkki voisi selkeyttää pakkausmerkintöjä ja toimisi samalla laadun takeena.

Manner kiittääkin savolaisia ja lounaissuomalaisia aktiivisuudesta: alueille on luotu paikallisia lähiruokamerkintöjä. Myös ProAgria on esimerkillisesti kehittänyt Maakuntien Parhaat -laatumerkkiä.

– Asiaan voisi tarttua vielä hanakammin koko Suomen tasolla. Byrokratiataakan kasvaminen voi olla riski, mutta minusta virallisesta valtakunnallisesta lähiruokamerkistä voisi käydä keskustelua ja tutkia erilaisia vaihtoehtoja.

Manner huomauttaa, että Euroopan unioni on ottanut edistysaskeleen alkuperämerkintöjen kehittämisessä, sillä jatkossa muun muassa sian-, lampaan- ja siipikarjanlihan alkuperän ilmoittaminen on pakollista. Myös maitotaloustuotteiden alkuperämerkinnän pakollisuutta harkitaan.

– Ruokakriisien aikana kuluttajalle on entistä tärkeämpää, että tiedämme, mistä ruoka on tullut, Manner toteaa.

Lähiruokaviestillä polkee tänä vuonna reilusti yli 300 pyöräilijää. Reitti kulkee kahdeksan maakunnan ja 20 kunnan halki. Helsingin Rautatietorilla viestin vastaanottavat maa- ja metsätalousministeriJari Koskinen ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson perjantaina puoliltapäivin. (Ruokatieto – Mariaana Nelimarkka