Biohajoava ”rautalannoite” soveltuu hyvin kasvihuoneviljelyyn

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Raudan biohajoava kelatointiaine EDDS (etyleeni-diamini-disukkinaatti) soveltuuhyvin suomalaiseen kasvihuoneviljelyyn, totesi tutkija Kari Ylivainio MTT:stäväitöstutkimuksessaan. Kelatointiaine pitää kasvualustan raudan liukoisessamuodossa, jolloin se on helpommin kasvien käytettävissä.

EDDS on mikrobien tuottama orgaaninen yhdiste. Sitä on käytetty mm.raskasmetallien saastuttaman maan puhdistamisessa, mutta aineen soveltuvuuttalannoitekäyttöön ei ole aiemmin tutkittu.

– EDDS-yhdisteen biohajoava muoto on käyttökelpoinen vaihtoehtokasvihuoneviljelyn nykyisille kelatointiaineille EDTA:lle ja EDDHA:lle. Se onniihin verrattuna edullisempaa ja ympäristöystävällisempää, Ylivainio selventää.

Raskasmetallien huuhtoutumisriski pienenee

Ylivainio käytti tutkimuksessaan EDDS:n eri stereoisomeerien seoksia.Stereoisomeerit ovat saman yhdisteen eri muotoja, jotka poikkeavat toisistaanhieman molekyylien avaruudellisen rakenteen suhteen.

– EDDS:n biohajoava muoto ei nosta maaperän haitallisten raskasmetallienliukoisuutta ja huuhtoutumisriskiä kuten EDTA. Sen sijaan EDDS lisää kasvilletarpeellisten mineraaliravinteiden, kuten kuparin ja sinkin liukoisuutta,Ylivainio sanoo.

Kasvin raudansaannin tehostuminen näyttää nostavan myös sen antioksidatiivistenentsyymien aktiivisuutta, mikä hidastaa kasvien vanhenemista.

Raudanpuute on kasvihuoneissa käytettävien kasvualustojen lisäksi yleinenongelma kalkkipitoisilla mailla, joita on noin 30 prosenttia maailmanmaapinta-alasta. Euroopassa niitä on etenkin Välimeren seudulla, jossaraudanpuute haittaa sitrushedelmien tuotantoa. Suomessa kalkkimaita ei esiinny.

Salaatti sai riittävästi rautaa

Ylivainio testasi EDDS:n tehoa salaatilla ja raiheinällä, joilla on erilainenraudanottomekanismi.

– Kaksisirkkaisena kasvina salaatti on raiheinää herkempi raudanpuutteelle. Myöstomaatin ja kurkun raudanottomekanismi on samanlainen kuin salaatilla, hänhuomauttaa.

Astiakokeissa kasvualustana oli kvartsihiekkaa, joka vastaaravinneominaisuuksiltaan kasvihuoneissa käytettävää kivivillaa. Kavartsihiekkaamyös kalkittiin, jolloin se vastasi raudan liukoisuuden suhteen kalkkimaata.Lisäksi kokeissa oli mukana Kyprokselta tuotettua aitoa kalkkipitoista maata.

– Kvartsihiekassa biohajoava EDDS toimi hyvin ja lisäsi salaatin raudansaantia,mutta kalkkimaassa se osoittautui vähän heikommaksi. Kalkkimaalla tehokkain onEDDHA: tosin yhtä hyvin toimi myös EDDS:n eri isomeerien seos, Ylivainio kertoo.

MMM Kari Ylivainion väitöskirja ”Environmentally benign Fe chelates in plantnutrition” (Biohajoavat rautakelaatit kasvinravitsemuksessa) tarkastetaanHelsingin yliopistossa 21.11.2009 klo 10. Vastaväittäjänä on professori TrineSogn norjalaisesta Universitetet for miljø- og biovitenskap -yliopistosta jakustoksena professori Markku Yli-Halla Helsingin yliopistosta.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!