Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on asettanut selvitysryhmäntutkimaan, kuinka maaseudun yritys- ja hanketukien hallinnollista taakkaa voidaan keventää. Puutarha-Sanomat lehti otti hankebyrokratian voimakkaasti esille viime helmikuussa ilmestyneessä numerossa.
Työryhmän tehtävänä on laatia selvitys maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalanyritys- ja hankerahoituksen säännösten, ohjeistuksen ja hallinnollisten käytäntöjenongelmakohdista.
Yritys- ja hankerahoituksen tavoitteena on parantaa maaseudun työllisyyttä,monipuolistaa maaseudun elinkeinoja ja kehittää niiden kilpailukykyä. Rahoituksellatähdätään myös osaamisen ja sosiaalisen pääoman kasvuun. Tuet sisältyvätManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2007-2013 sekä sokerinmonipuolistamisohjelmaan.
Tukien hakijat ja hankkeiden toteuttajat sekä alueilla hallintoa hoitavatviranomaiset ovat kokeneet nykyisten menettelyiden hidastavan päätöksentekoa jakasvattavan niin hallinnon kuin asiakkaiden kustannuksia.
Työryhmä tulee työnsä pohjaksi kuulemaan erityisesti hankkeiden toteuttajia janiiden hallinnoinnista vastaavia tahoja.
Työryhmän selvitys tulee sisältämään ratkaisuvaihtoehtoja, joita voidaan soveltaa jokuluvalla ohjelmakaudella, ja jotka huomioidaan tukijärjestelmiä uudistettaessa.Samoin selvitykseltä odotetaan esityksiä EU-lainsäädännön yksinkertaistamiseksi.Selvitys valmistuu lokakuun loppuun mennessä.
Työryhmä on koottu maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston, TE-keskuksensekä toimintaryhmien edustajista.
Puutarha-Sanomat havahdutti
Puutarha-Sanomat lehden pääjuttu numerossa 2/2009 oli hankebyrokratia. Jutun mukaan byrokratia jähmettää maaseudun kehityshankkeet.
– Euroopan Unionin ohjelmakaudesta 2007 – 2013 on mennyt jo kaksi vuotta eikä Suomessa tiettävästi yksikään hanke ole vielä saanut edes euroa. Hillitön byrokratia vie hanketoimijoilta puhdin pois. Ministeri on tilanteesta tuskastunut, kirjoitti lehti.
Pääkirjoituksessa Jouko Tikkanen nimitti hankebyrokratiaa miljardin euron möhläykseksi.
– Kaikkiaan ohjelmakaudella on käytettävissä 14 miljardia euroa. Tämän rahan varjelemiseen on valjastettu moninkertainen byrokratia. Kun byrokratia aiheuttaa vaikkapa 10 prosentin jarrutuksen, niin 14 miljardin kokonaisvaroissa se merkitsee jo yli miljardin euron tuhlausta, sanottiin pääkirjoituksessa.
Lehdessä haastateltiin hallintojohtaja Juha Seppälää ProAgriasta, joka totesi, että TE-keskusten käytäntö on maaseutuviraston eli Mavin ohjeiden tulkinnassa kovin vaihtelevaa.
– Esimerkkinä Mavin ohjeessa olevaa ”kuten”-sanaa on tulkittu ”vain”-sanana. Sillä on jo hyvin iso merkitys, mitä kehitysrahoilla voidaan tehdä, kuvaa Seppälä.
Johtaja Eero Juntunen ProAgria Etelä-Karjalasta sanoo tuntevansa jonkin verran Venäjän byrokratiaa, mutta Suomessa on nyt pantu monin verroin paremmaksi.
– Valmistelimme puolitoista vuotta 450 000 euron bioenergiahanketta. Teimme vaadittuja lisäselvityksiä ja syyskuussa saimme alustavan positiivisen kannan.
– Vetäydyimme kuitenkin tammikuussa hankkeen hallinnoinnista, kun rahoituksen edellytyksenä olisi ollut se, että hakijaorganisaatio saisi käyttää vain hyvin rajatusti hankkeessa omaa asiantuntijuuttaan, hämmästelee Juntunen ja toteaa ProAgriassa olevan melkoisesti osaamista maaseudun asioissa ja myös bioenergia-alalla, sillä keskuksissa on bioenergianeuvojia.
Koulutussuunnittelija Markku Levy vertaa byrokratiaa neuvostovallan aikaan.
– Itse toiminta kärsii, kun valvonta tehdään raskaaksi. Edellisen ohjelmakauden aikaan riitti, että maksatushakemukseen liitettiin pääkirja ja päiväkirja, mutta nyt vaaditaan kaikista kuiteista kopiot mukaan.
– Ministeriössä kesti kaksi vuotta saada järjestelmät hankerahojen myöntämiseksi kuntoon. Meiltä taasen edellytetään virheettömyyttä. Jos jotain neuvoa kysytään, ei aukotonta vastausta saada. Mavi yrittää pestä kätensä ja vastuu jää yksin toimijalle, toteaa Levy.
Puutarha-Sanomien haastattelussa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoi olevansa erittäin tuskastunut kehityshankkeisiin liittyvästä byrokratiasta.
– Olen viettänyt lukuisia tunteja virkamiesten kanssa miettimässä, mistä byrokratia johtuu. Asiaa on piiskattu, jotta se saataisiin uuteen asentoon. Ei näytä työt loppuvan, huokasi ministeri Anttila ja lupasi selvittää ministeri Mauri Pekkarisen kanssa, ovatko EU:n säännökset järjettömiä ja mahdottomia vai olemmeko tehneet kotikutoisesti turhan hankaliksi.