Puutarha-Sanomissa kirjoitettiin kylvöille lähdöstä

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Huhtikuun lopulla ilmestynyt Puutarha-Sanomat (nro 4/2009) oli jälleen monipuolinen juttukokoelma ajankohtaisista aiheista. Päätoimittaja Jouko Tikkanen kirjoitti lehden pääkirjoituksessa kylvölle lähdöstä.

On vuoden hienoin aika. Aurinko paistaa, linnut sirkuttavat pesäpuuhissaan ja koivut alkavat vihoittaa. Maamiehillä on polte päästä pelloille. On kylvöjen aika.

J.L.Runebergin runo Saarijärven Paavosta 1830-luvulta kuvaa viljelijän toiveikkuutta ja peräänantamattomuutta. Paavolla oli vastoinkäymisiä, kun keväällä tulva vei puolet oraista, kesällä raekuuro kaatoi toisen puolen maahan, ja syksyllä halla vei lopunkin sadon, mutta Paavo jaksoi lohduttaa vaimoaan.

Koettelee, vaan ei hylkää Herra.
Pane leipään puolet petäjäistä,
kaksin verroin minä ojaa kaivan,.
mutta Jumalalta kasvun toivon.

Vaikka säät eivät paljoakaan ole muuttuneet sitten Runebergin päivien, on viljely kehittynyt. Tämän päivän Paavot laittavat varhaisviljelyksille harsoja ja suojaavat hallaöinä kasvustoja sadetuksella. Ensimmäiset varhaisperunat ja vihannekset nostetaan maasta jo touko-kesäkuun vaihteessa, kun Saarijärven Paavon aikaan silloin vasta uskaltauduttiin kylvöille.

Nykyaikana Paavon suurin huolenaihe on hintahalla. Kun viljelijät onnistuvat tuotannossaan, on markkinoilla liikaa tarjontaa, ja hinnat tippuvat. Kun tulos painuu miinukselle, täytyy bisnekseen panna ”puolet petäjäistä”, jotta voi seuraavana vuonna yrittää vielä kovemmin – ”kaksin verroin ojaa kaivaa”.

Tänä päivänä Paavon painajaisena on maatalousbyrokratia. Se osuu jokaisen kohdalle, raekuuro vain harvojen. Kun julkisuudessa taivastellaan maanviljelijöille maksettavista tuista, on syytä palauttaa mieliin tukien tausta. Niitä maksetaan tuotantoketjuun, jotta kuluttajat saavat halpaa ruokaa. ”Mutta Jumalalta kasvun toivon”, luotti Saarijärven Paavo. Toki samaa luottamusta kasvun ihmeeseen tarvitaan tänäänkin, mutta viljelyn kannattavuudessa suurin tekijä on markkinat. EU-papereita täytettäessä ja kylvöille lähdettäessä on syytä miettiä, lisääkö tämä viimeinen kylvettävä hehtaari toimeentuloa vai onko se markkinoille liikaa.

Toisaalta markkinoille pitää olla koko ajan tarjota tuotteita, jotta ostajilla ei olisi tarvetta tuontiin. Tasapaino on löydettävissä vain viljelijöiden yhteistyöllä tuotannon suunnittelussa ja markkinoinnissa. Onneksi yhteistoiminta on lisääntynyt.

Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 4/2009 julkaistiin mm. seuraavat artikkelit.

• Vihtiläisiä Pirkko ja Seppo Vaihiaa polttaa pellolle lähteminen, kun kaalintaimet ovat jo valmiita.
• Sulkavalainen Martti Repo pääsi varhaiskaalin istutukseen jo huhtikuun 14. päivä
• Ruotsin MTK:n peruna-asiantuntija kertoo, että Ruotsista tuodaan pieni – sikäläisille markkinoille kelpaamaton – varhaisperuna Suomeen
• Suomen Lähikaupan Leena Saarisesta on lehdessä laaja haastattelu
Jauhiaisen Mikko Iisalmesta kasvatti ison kukkatarhan
• Pikku Putarha Robbes erikoistuu versoihin
• Lepaan kasvihuone osoitti toimivuutensa
• Huonemansikka varmisti Essi ja Heikki Pietilän tilan elinkelpoisuuden
Sune ja Gun-Viol Österbackan monipuolinen puutarha Teerijärvellä
• Ojavuon taimisto on kajaanilaisten hovihankkija
Marita Kulmalan kukkasesonki alkaa Närpiössä
• Ketolan puutarha Nousiaisissa jatkaa kotimaisen energian voimin
• Marja-Matti toi riisinviljelijät mansikanpoimijoiksi – Poimijapula on helpottunut, toteaa HML:stä
• S-ryhmä jyrää markkinaosuuksissa – liki puolet kuluttajista ostaa vihannekset S-kaupasta
• K-supermarket Runosmäellä on hyvä joukkue
• Menekinedistämisrahat jakoon – Kotimaiset Kasvikset ry:n potti pieneni

Voit tilata Puutarha-Sanomat -lehden oikeassa palkissa olevasta linkistä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!