Viinitiloilla on viinimatka-kampanja

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Kotimaanmatkailun ennakoidaan nousevan taloudellisen taantuman aikana kukoistukseen. Tähän luottavat myös Suomen viiniyrittäjät, jotka uusivat tänä vuonna seitsemän vuoden takaisen Suomalainen viinimatka -kampanjansa, jossa kerätään leimoja 18 kampanjaan osallistuvalta viinitilalta.

– Tavoitteemme on houkutella suomalaisia ottamaan viinitilat matkakohteikseen. Moni käy vuoden mittaan parilla kolmella tilalla, mutta annamme porkkanan käydä neljännellä ja viidennelläkin tilalla, kertoo Suomen Viiniyrittäjät ry:n tiedottaja Maria Tigerstedt.

Nykyisellään suurin osa viinitilojen vuosittain houkuttamista sadoista tuhansista kävijöistä on keski-iän ylittäneitä. Monipuoliset kohteet sopivat koko perheelle, Mustilan Arboretumia ja viinitilaa emännöivä Tigerstedt vakuuttaa. Uusia viinitilojakin on noussut 2000-luvun kuluessa, joten sekä ensikertalaisille että konkareille on luvassa uusia elämyksiä.

Tilaliköörien myyntilupa lausuntokierrokselle EU:hun

Viiniyrittäjät toivoivat tulevan sesongin piristäjäksi lupaa myydä tilaliköörejä myymälöissään. Keväällä aikaansaatu lakiesitys viipyy kuitenkin lausuntokierroksella EU-maissa. Toteutuessaan laki toisi tilamyymälöille luvan myydä alle 22-prosenttisia, tilalla omista raaka-aineista valmistettuja liköörejä.

Viiniyrittäjät eivät myyntimahdollisuuden puuttuessa ole vielä panostaneet liköörien tuotekehitykseen, mutta tilaviinit ovat sen sijaan kehittyneet koulutuksen, laatuluokitusjärjestelmän ja tilaviinikilpailun ansiosta.

Vuoden tilaviini on valittu jo yli kymmenen vuoden ajan ja laatuluokitusjärjestelmä luotiin maa- ja metsätalousministeriön, Suomen Viiniyrittäjät ry:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun rahoittamassa projektissa vuosina 2002 – 2005.

Marja- ja hedelmäviinit eivät ole suomalainen omituisuus

Suomen Viiniyrittäjät ry:n varapuheenjohtaja Risto Hallman Alahovin viinitilalta muistuttaa, että marja- ja hedelmäviinejä valmistetaan ympäri maailman.

– Marja- ja hedelmäviinit eivät ole mikään suomalainen kummajaisuus. Esimerkiksi kaikki siiderit ovat hedelmäpohjaisia, ja Kiinassa valmistetaan paljon marjaviinejä, Hallman toteaa.

Alahovin tilalla tämä näkyy myös arvostuksena, jota ulkomaalaiset asiakkaat osoittavat suomalaisille tuotteille. Esimerkiksi ranskalaisilta kävijöiltä on saatu hyvin myönteistä palautetta, ja tuotteet lähtevät kotimaassaan tilakäynteihin tottuneiden kävijöiden matkaan runsaslukuisina.

Viinitila elävän maaseudun moottorina

Viinitila on usein alueensa matkailun vetovoimatekijä. Kävijöiden houkuttelemisessa onnistuvat parhaiten tilat, jotka sijaitsevat luontevien reittien äärellä tai muiden matkailukohteiden läheisyydessä.

Tiloilla on verkostot, joista ne ammentavat niin raaka-aineita kuin lähiruokaa alueen tuottajilta.

– Viinitilat ovat luonteva kanava hyödyntää kotimaista tuotantoa pellolta ja luonnosta. Meidän pitäisi oppia olemaan aidosti ylpeitä raaka-aineistamme. On ilo elää mukana kehityksessä, jossa tilaviineistä on tullut salonkikelpoisia. Kun halutaan parasta pöytään, valitaan yhä useammin kotimaista ruokaa ja juomaa, Tigerstedt kertoo.

Viinitilat työllistävät Suomessa suoraan tai välillisesti 500 henkilöä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!