Eduskunnassa keskustelu mansikan ja omenan satovahingoista

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vastasi maaliskuun 13. päivänä kansanedustajien Markku Rossin (kesk.) Mats Nylundin (rkp) tekivät kirjallisen kysymyksen mansikan ja omenan ottamisesta satovahinkokorvauksiin oikeuttaviin kasvilajeihin.

Kysymyksen mukaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan satovahinkokorvauksia voidaan maksaa pääosalle peltokasveista sekä eräille teollisuuden sopimustuotannossa olevillepuutarhakasveille. Näitä ovat punajuurikas, porkkana, kukkakaali, valkokaali,lanttu, avomaankurkku ja herukka. Sen sijaan avomaan puutarhatuotteidentuoretuotannolle satovahinkokorvauksia ei voida maksaa.

– Ilmastonmuutoksen takia säätila Suomessa on viime vuosina muuttunut nopeastivaihtuvaksi ja arvaamattomaksi. Usealla satokaudella on eripuolilla Suomeaesiintynyt rajuja raekuuroja, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkojapuutarhatalouden tuoretuotannolle, muun muassa mansikalle ja omenalle, perustelivat Rossi ja Nylund.

Ministeri Anttila totesi, että mahdollisuus korvata viljelijöille epäsuotuisista sääoloista aiheutuviamenetyksiä on osa Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa.- Maataloustuotannon riippuvaisuus luonnonoloista on näin tunnustettu. Komissionlaatimien valtiontuen suuntaviivojen mukaan valtiontuki eisaisi kuitenkaan kannustaa viljelijöitä ottamaan tarpeettomia riskejä.

Anttila kertoi, että Komission viimeaikaisena pyrkimyksenä on lisäksi ollut, että sääoloistaaiheutuviin riskeihin varauduttaisiin vakuutusten avulla.

– Suomessa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä saatavissa vakuutusturvaa sääoloista pelto- japuutarhakasveille aiheutuville vahingoille. Epäsuotuisten sääolojen aiheuttamiamenetyksiä voidaan korvata kansallisin varoin valtiontuen suuntaviivojen jakomission ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti.

– Satovahinkolain mukaan korvauksia voidaan maksaa omavastuun ylittävistävahingoista, jotka aiheutuvat kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadollehallasta, raesateesta, kaatosateesta, rajuilmasta, poikkeuksellisista tulvista,poikkeuksellisesta kuivuudesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen suurestaluonnonolojen vaihtelusta. Lisäksi voidaan korvata talvehtivalle kasvillepoikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista aiheutuneita vahinkoja sekäpoikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisen runsaiden sateiden aiheuttamanmärkyyden vuoksi kylvämättä jäämisestä.

Anttilan mukaan korvaukseen oikeuttavista kasveista päätetään vuosittain valtioneuvostonasetuksella.

– Satovahinkokorvauksia voidaan tänä vuonna maksaa pääosallepeltokasveista sekä eräille teollisuuden sopimustuotannossa olevillepuutarhakasveille, jotka ovat punajuurikas, porkkana, kukkakaali, valkokaali,lanttu, avomaankurkku ja herukka.

– Tähän saakka yleisenä linjauksena on ollut, että korvauksia ei makseta tuoretuotannossa oleville puutarhakasveille. Kasvilajin ottaminen korvausten piiriin edellyttää, että siitä on käytettävissäsatovahinkolaissa säädetyn viljelmäkohtaisen satovahingon laskennassatarvittavat luotettavat sato- ja hintatilastot.

– Satovahinkolaissa säädetään satovahinkokorvaukseen varatun määrärahansuuruudesta. Tuoretuotannossa olevien puutarhakasvien sadon laskennallinen arvoon verrattain suuri. Korvauksiin oikeuttavien kasvilajien määrän lisäys voisijohtaa korvauksen piirissä olevien kasvien keskimääräisten korvaustenpienenemiseen. Aiemmin korvattavien kasvilajien satovahinkokorvauksen saantiavoisi tilatasolla rajoittaa tilalla samanaikaisesti viljeltävät näihinverrattuna korkeamman laskennallisen sadon arvon omaavat kasvilajit. Tämäjohtuu siitä, että tilan omavastuuosuus muodostuu sitä suuremmaksi mitäsuurempi on tilan korvattavien kasvilajien sadon laskennallinen arvo.

Anttilan mukaan puutarhakasvien tuoretuotannossa tuotteen hinta määräytyy eri tavalla kuin nytkorvauksen piirissä olevassa teollisuuden sopimustuotannossa.- Jos satovahinkoja esiintyy yleisesti, vahingon kohteeksi joutuneen tuoretuotteen tarjonnanvähetessä hinnannousu voi korvata osan vahingon aiheuttamasta tulonmenetyksestä.Yleisesti avomaan puutarhatuotanto on lisäksi erikoistuotantoa, jossa voidaansäädellä kasvuoloja enemmän kuin peltoviljelykasvien viljelyssä. Näidenviljelyteknisten keinojen, kuten kastelun avulla pystytään torjumaan mm.kuivuuden ja hallan aiheuttamia satovahinkoja.

– Kevään 2009 aikana satovahinkoneuvottelukunta laatii ehdotuksenkorvausjärjestelmään kuuluvista kasveista vuodesta 2010 lähtien. Siinäyhteydessä tarkastellaan myös mahdollisuutta sisällyttää puutarhakasvientuoretuotannossa olevia kasveja satovahinkojärjestelmän piiriin, lupasi ministeri Anttila vastatessaan eduskunnassa kansanedustajien Rossin ja Nylundin kysymykseen.