Suomalaisella ruuan tuotannolla on hyvät näkymät

– Suomalaisella ruuantuotannolla on edessään valoisat näkymät. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla ja sitä ei voida tuottaa enää kaikkialla. Tämä luo Suomelle hyvät mahdollisuudet, totesi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä Helmiseminaarin avauspuheenvuorossaan Suonenjoella.

– EU:n maatalouspolitiikka on kuitenkin luonteeltaan tuotantoa rajoittavaa. Toisaalta tuotteille ei saada markkinoilta riittävää hintaa, mikä vähentää nuorten kiinnostusta alaa kohtaan. Jatkossa onkin kiinnitettävä huomiota pitkäjänteiseen tukipolitiikkaan ja tasapainoisiin markkinoihin, jolloin tuottajalle jää markkinoilla oikeudenmukainen hinta.

Lepän mukaan kaupan voima markkinoilla on ollut voimakkaampi kuin tuottajan voima.

– Suomessa aloittaa keväällä työnsä elintarvikeneuvottelukunta, jonka tehtävänä on etsiä mekanismit, joilla tätä tasapainoa voidaan parantaa.

– Vahvuutenamme ovat puhtaus, turvallisuus, laatu ja jäljitettävyys. Voimakkaalla ja tehokkaalla yhteistyöllä meillä on hyvät mahdollisuudet tehdä tuotteistamme maailman parhaita. Edessämme on paljon mahdollisuuksia, kasvavaa kysyntää ja hyviä näkymiä, Jari Leppä totesi.

– Yrittämisen edellytykset ovat kuitenkin aina yrittäjän itsensä käsissä, Leppä muistutti.

Vähemmän byrokratiaa

Jari Lepän mukaan maataloushallinto kasvaa samalla kun tuottajien määrä vähenee.

– Muutaman vuoden kuluttua Suomessa ollaan tilanteessa, jossa tuottajia ja hallintohenkilöstöä on yhtä paljon. Sähköinen tukihaku on yksi keino vähentää hallintoa. Tukihaku määräaikoineen ja oikeine rasteineen rasittaa jokaista viljelijää.

– Voitaisiinko hallinto kääntää toisin päin? Lähtökohtana olisi, että viljelijälle kuuluu kaikki tuet. Hän voisi rastittaa mitä ei hae, mutta virkamiehen vastuulla olisi valita tuet, joihin tuottajalla on oikeus. Muutenkin järjestelmää pitäisi saada joutavammaksi. Voidaanhan verotustakin oikaista jälkeenpäin, käytännön tulisi olla samanlainen myös tukien kohdalla, Jari Leppä totesi.

Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen puheenjohtaja Veijo Karkkonen ja toiminnanjohtaja Ilkka Voutilainen luovuttivat Jari Lepälle muistion, jossa otettiin kantaa rastaslupiin, tunnelituotannon investointitukiin, työntekijöiden verovapaan työn osuuteen ja satovahinkokorvauksiin.