Puolustusvoimat suunnittelee ruokahuoltonsa perusteellista uudistamista. Nykyisen Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen tuottaman muonituksen hyötyjä ja kustannuksia verrataan parhaillaan valtionyhtiön perustamiseen ja palvelujen ulkoistamiseen.
Armeijassa mietitään myös mahdollisuuksia saada tuloja tuottamalla ruokapalveluja puolustushallinnon ulkopuolelle.
Tuoreen selvityksen mukaan ruokahuolto voidaan kaikissa vaihtoehdoissa järjestää puolustusvoimien kannalta toimivasti. Jos toimintamallia muutetaan nykyisestä, voidaan uuteen siirtyä aikaisintaan vuoden 2011 alussa.
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen tilaama ruokahuoltoselvitys luovutettiin ministerille keskiviikkona. Siinä ei oteta kantaa vaihtoehtojen keskinäiseen paremmuuteen, eikä tehdä suosituksia valittavasta vaihtoehdosta. Häkämiehen on määrä päättää jatkotoimenpiteistä kevään 2009 aikana.
Valtionyhtiö arvioitu halvimmaksi
Selvityksessä arvioitiin, että vuonna 2014 kokonaiskustannukset nykyiselle ruokahuollolle ovat 68,5 miljoonaa euroa. Jos ruokailua varten perustettaisiin uusi puolustusministeriön alainen palvelukeskus, olisivat kustannukset 67,8 miljoonaa, valtio-omisteisena yhtiönä noin 64 miljoonaa ja ulkoistettuna 74,9 miljoonaa euroa.
Nykyisen, kaksivuotiaan Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen PURUn kustannukset vuonna 2008 olivat 57,1 miljoonaa euroa. Ulkoistamista kokeillaan jo Haminan varuskunnassa, jonka ruokapalveluista vastaa suuri catering-alan yritys.
PURU on Suomen suurin julkishallinnon ruokapalvelujen tuottaja ja yksityisen sektorin toimijoihin verrattuna kolmanneksi suurin. EU:n komission määritelmän mukaan PURUn kokoluokka vastaa suurta yritystä, joita Suomen yrityksistä on 0,2 prosenttia.
PURU valmistaa ruokaa varuskuntien muonituskeskuksissa, joita on 25 eri puolilla Suomea. Palvelukeskuksessa työskentelee 588 henkilöä ja sen keskusyksikkö on Kuopiossa.
Kankea nykymalli kehityskaarensa päässä
Nykyisellään puolustusvoimat toimii muonituksessaan kaikissa rooleissa eli tilaajana, asiakkaana, tuottajana ja omistajana. Selvitysryhmän mukaan toimintamallia voidaan vain rajoitetusti kehittää edelleen eli se on kehityskaarensa loppuvaiheessa.
Toiminta osana puolustusvoimia –mallin merkittävin riski on se, että toiminnan kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa on hankalaa, selvityksessä todetaan. Lisäksi kankeat mekanismit vaikeuttavat kustannustehokasta toimintaa. Vaihtoehtojen selvittäminen liittyykin puolustusvoimien kustannustehokkuuden kehittämiseen sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamiseen.
Arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota puolustusvoimien ruokahuollon järjestelyihin poikkeusoloissa, kenttämuonitukseen ja maastomuonitukseen. Lisäksi ruokahuolto vastaa asevelvollisten ja kantahenkilökunnan kokkaustaidoista kouluttamalla heitä valmistamaan ruokaa maastossa ja erityistilanteissa.
Myös puolustusvoimien tehtävät elintarvikesektorin huoltovarmuudessa voidaan selvitysryhmän mielestä yhtiö- ja ulkoistamismalleissa ostaa ja sisällyttää osaksi palvelusopimusta. Puolustusvoimat varautuu ruokahuollossaan poikkeusoloihin varmistamalla oman elintarviketarpeensa.