Maa- ja metsätalousministeriö esittää vuonna 2008 rahoitusta vain muutamille elintarvikealan valtakunnallisille maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeille.
Suomen yrttialan kehitys -hanke kuuluu valittuihin hankkeisiin. Se julkistaa tänään vuoteen 2013 ulottuvan Yrtti-Suomi -kehitysohjelmansa, jonka toteuttamiseen etsitään vastuutahoja, asiantuntijoita ja rahoitusmahdollisuuksia tämän vuoden aikana Suomen yrttialan kehitys -hankkeessa. Hankeyhteistyöhön ovat tervetulleita yrttien kerääjät ja viljelijät sekä yrttialaan kytkeytyvät yritykset ja organisaatiot.
Muut elintarvikealan hankkeet, joiden vuoden 2008 rahoituksesta on tehty esitys, ovat HAMK:in tilaviinituotteiden laatua ja prosessoitavuutta eri raaka-aineita käytettäessä selvittävä tutkimus, Ruralia-Instituutin hallinnoima Luonnontuotealan teemaryhmä, lähiruokaan keskittyvä AITTA Ajankohtainen maaseutumakasiini -ohjelma yhteistyössä RuokaSuomi-verkoston kanssa, Kuntaliiton ja MTK:n Public-Private Partnership maaseudun yritystoiminnan edistämisessä -hanke sekä lähiruuan käyttöä edistävän Elinvoiman Eväät -opassarjan päivittäminen.
Kotimainen yrttiala ponnistaa pohjoisista voimavaroista
Yrtti-Suomi -kehitysohjelma 2008 – 2013 on laadittu yrttialan toimijoiden ja toteuttajien ohjenuoraksi alan toimintaedellytysten ja yrttien käyttökulttuurin edistämiseksi Suomessa. Ohjelma koskee pääasiassa ravinnoksi soveltuvien yrttien talteenottoa ja kuivausta ammattikeittiöiden ja teollisuuden tarpeisiin ja niiden jalostusta pk-yrityksissä.
Tavoitteena on, että kotimainen yrttiala tulee tunnetuksi pohjoisiin voimavaroihin perustuvista laadukkaista yrttituotteistaan, virkistäviä elämyksiä antavista palveluistaan ja ympäristömyönteisistä toimintatavoistaan. Aluksi keskitytään kotimaahan, jatkossa myös kansainvälisille markkinoille.
Yrttejä viljellään Suomessa pienellä, mutta merkittävällä sektorilla. Yrttien ja marjojen viljelytiloja on Suomessa suunnilleen saman verran, noin 3 000 tilaa. Yrttitilat ovat yleensä pienikokoisia ja sijaitsevat erillään toisistaan. Työ on käsityövaltaista ja tuotantomäärät pieniä.
Avomaalla viljellään yleisesti sinappia, tilliä, persiljaa ja valkosipulia. Luonnonyrttien viljelyä on tutkittu paljon viime vuosina, ja noin 30 tutkitusta yrttilajista tärkeimpiä viljelykasveja ovat nyt nokkonen, ruusujuuri ja siankärsämö. Keruuyrteistä esimerkiksi katajanverso on ollut viime vuosina kysyttyä kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Marjakasvien yrttikäyttö on vielä vähäistä.
Metsämaat ja jokamiehenoikeudet tarjoavat hyvät mahdollisuudet luonnonyrttien poimintaan. Viljellystä maasta vain prosentin verran on yrttien viljelyssä. Kumina valtaa tämän alan miltei täysin, ja Suomi onkin merkittävä kuminan tuottaja Euroopassa.
Kuminasta mallia koko alalle
Kuminan menestyksen eteen on tehty pitkäjänteistä ja uutteraa työtä, ja nyt sen menestystä siivittäneistä keinoista haetaan Yrtti-Suomi -kehitysohjelman puitteissa pontta myös muille yrteille. Ensimmäisiä askelia menestykseen ovat kilpailukykyisten kasvilajien ja prosessien valinta, hyvien markkinavalmiuksien varmistaminen ja koko tuotantoketjun asiakaslähtöisyys.
Tärkeää on myös pohjoisen luonnon edellytysten, rajoitteiden ja kestokyvyn huomioiminen. Seuraavaksi voidaan lisätä tuotantovolyymia ja edistää toimitusvarmuutta. Sopimusviljely, varastointikäytännöt ja ylipäätään yhteistyö ovat suositeltavia. Myös erilaisten koneiden ja laitteiden käyttömahdollisuudet alkutuotannossa ja jalostuksessa täytyy selvittää.
Lisäksi tarvitaan panostusta laadunhallintaan, etenkin kuivaustekniikoihin ja -olosuhteisiin sekä tuoteturvallisuuteen. Ohjelmassa korostetaan myös tiedottamisen ja neuvonnan osuutta tuotanto-, jalostus- ja käyttökulttuurin vahvistamisessa.
Yrtti-Suomi -kehitysohjelma on laadittu maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Suomen yrttialan kehitys -hankkeen puitteissa ohjausryhmätyön, yrttialan toimijoille tehdyn kyselyn, asiantuntijalausuntojen ja kirjallisuudesta saatujen tietojen pohjalta. Hankkeen keskeinen toimija on Arktiset Aromit ry.