Kasvihuonekurkun viljely meillä on aina vaatinut hyvätasoisen kasvihuoneen, mutta silti tutustuminen Juntin Puutarhan uuteen kurkkulaitokseen tekee vanhaan viljelykonsulenttiinkin mahtavan vaikutuksen, toteaa Juhani Piirainen PUUTARHA-Sanomiin (3/2008) kirjoittamassaan artikkelissa.
Juntin puutarhan uudet huoneet sijaitsevat MTT:n Puutarhantutkimuslaitokselle menevän tien varrella, Merivuoren Puutarhan vieressä. Pihalle tulo on elämys, kun vieressä on reippaasti yli 6 metriä korkea seinä. Ja sisällä on tekemisen meininki, kun tavarat lennätetään trukilla ja pakkauslinjalla muodostetaan automaattisesti laatikot, jotka täytettynä lavotetaan robotilla. Silti Tero ja Timo Juntti hallitsevat koko ajan kurkun tarpeet, sillä tänä päivänä valokurkun viljelyssä ei ole varaa harjoitusvirheisiin.
Juntin puutarhan puutarhurina on Matti Muranen puoleen, joka selvästi on yhtä innostunut uusista haasteista kuin Tero ja Timo. Toimiessaan puutarhurina MTT:n Piikkiön laitoksella hän tutustui jo uusimpaan kasvihuonetekniikkaan, mutta sen soveltaminen käytännön viljelmälle on kuitenkin vaativuudeltaan omaa luokkaansa.
– Me poistamme nyt ensimmäistä kertaa vanhaa kasvustoa, joka istutettiin lokakuun alussa uuden laitoksen startattua, selvittää Matti ja näyttää kännykkäkameralla ottamiaan kuvia. Poistimme neljäsosalta alasta vanhat kasvustot parissa tunnissa, kun laskimme ne ensin käytävän pohjalle levitetyn kankaan päälle ja kieritimme sen kerälle.
Väli-istutuksilla lisää satoviikkoja
Juntin Puutarhan uusi tuotantolaitos on tarkkaan harkittu kokonaisuus. Sen kannattavuuden perustana ovat väli-istutukset ja välivalot, joiden avulla kasvustojen väliin jäävä sadoton aika on saatu jopa alle viikkoon. Logistiikkakustannukset on minimoitu, kun kaikki on saman katon alla ja koko ala betonilaatan päällä, jolloin siirrot voi tehdä trukilla.
– Ensimmäinen vaihto onnistui sataprosenttisesti: Uusi kasvusto alkoi satonsa muutaman päivän kuluttua siitä, kun vanha kasvusto oli poistettu, iloitsee puutarhuri Matti Muranen.
Kurkut kasvatetaan 60 cm pitkissä turvelevyissä, joihin jokaiseen istutetaan 4 tainta. Säkkirivit asetetaan vähän yli metrin korkeudelle nostettuihin ränneihin. Ensimmäinen sato alkaa silloin automaattisesti hyvältä poimintakorkeudelta, mikä pidetään vakiona automaattisesti toimivan alaslaskun avulla.
– Huonekorkeus ja kohotetut alustahyllyt mahdollistavat alaslaskun samalla paikalla, kun rivien päällä olevat tukinarurullilla pyöräytetään kerrallaan koko istutuserän osalta eli neljäsosalla koko viljelyalasta, kertoo Timo Juntti. Näin poiminta ja lehtien poisto tapahtuvat lähes koko ajan samalta korkeudelta.
Lähes tarkoittaa tässä sitä, että kun vanhan kasvuston välipaikkoihin istutetaan uusi kasvusto, vedetään vanhat rungot ylös poistaen sitä ennen suuri osa alalehdistä. Loppu sato korjataan hoitovaunujen avulla. Uusi kasvusto saa siten täyden hyödyn välivaloista.
– Ylävalojen asennusteho on 170 W/m2 ja välivalojen 70 W/m2, kertoo Tero Juntti syöttäessään satoa pakkauslinjaan. Ylävalot on asennettu kiinteästi 4,5 m korkeuteen lattiatasosta, mutta välivalojen korkeutta voidaan säätää kasvustojen mukaan.
– Valojen käyttöä on tarkoitus porrastaa eli jossain vaiheessa luonnon valon lisääntyessä sammutamme joka toisen rivin ylävaloista, jolloin valotusteho laskee n. 150 W/m2 paikkeille, ennakoi Tero tarhan ensimmäistä kevättä.
Kehityskin vielä kehittyy
Vaikka Juntin uutta kasvihuonelaitosta ei ole vielä kunnolla sisään ajettu, niin tähtäintä on siirretty jo tuleviin vuosiin. Lauha talvi on tuonut tuuletusongelman, kun korkea valotaso tuottaa lämpöä enemmän kuin lämmitykseen tarvitaan. Paitsi energian hukkaa, se alentaa hiilidioksiditasoa eli yhteyttämistä. Tosin sen merkitys toistaiseksi on jäänyt pieneksi.
– Maanantaina keräsimme satoa jopa pari kiloa neliötä, ihmettelee Matti Muranen kahden päivän kasvun määrää, joten tuskin tuotto on paljoa notkahdellut.
Juntit ovat vielä kuitenkin varovaisia satotoiveissa, vaikka parhaat viikkosadot ovatkin yltäneet 25 tonniin asti. Kesällä tuuletusaikana satotaso joka tapauksessa laskee ja jossain välissä täytyy pitää pidempi vaihtoväli jo laitoksen desinfioinnin takia.
– Kokonaissato vuodessa nousee varmaan yli 150 kg/m2, mutta haamuraja eli 200 kg/m2 on vaikeampi saavuttaa, ennustaa Tero.
Uutta kasvua voidaan hakea kahdelta taholta.
– Jos voisimme korvata osan ylävaloista ledvalaisimilla, tuuletustarve vähenisi, ounastelee Timo. Välivalot voisivat olla kuumia natriumlamppuja, koska niiden avulla kasvuston alaosa pysyy kuivana ja homeiden itäminen estyy.
Suljetun huoneen tekniikan kehitystä seurataan myös Juntin puutarhalla. Toistaiseksi odotetaan käytännöllistä jäähdytyssysteemiä, joka varastoisi kohtuuhinnalla lämpöä.
Lue koko artikkeli ja muita viljely- ja markkinointijuttuja Puutarha-Sanomista. Voit tilata lehden oikean palkin linkistä.