– Tietoa syntyy suunnattomia määriä, mutta se on hajallaan. Tämä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista. Nämä hajallaan olevat tiedot on kyettävä paremmin analysoimaan ja hyödyntämään. Juuri tähän pyritään elintarviketalouden laatutietojärjestelmä- verkoston kehittämisohjelmalla. Työssä tarvitaan kaikkien ketjun toimijoiden yhteistä tahtoa ja yhteistyötä, sanoi ministeri Sirkka-Liisa Anttila elintarviketalouden laatutietojärjestelmäverkosto ELATIn seminaarissa.
Seminaarissa esiteltiin elintarviketalouden laatutietojärjestelmäverkoston kehittämishankkeita ja arvioitiin tavoiteohjelman 2005-2010 toteutumista. Tietojärjestelmäverkoston kehittäminen aloitettiin 2002.
– Tiesimme jo silloin, että verkoston kehittäminen vaatii vuosia, kertoi kehityspäällikkö Pirjo-Liisa Penttilä Tikestä. Penttilän mukaan oli heti alusta asti selvää, että laatutieto kootaan verkostoksi, ei yhteen mammuttijärjestelmään.
Verkostossa jokainen tiedontuottaja vastaa itse omista tiedoistaan ja myös omistaa ne juridisesti. ELATI-verkoston tarkoituksena on, että se hyödyttää kaikkia siinä mukanaolevia, ja että se lisää tuottavuutta ja tehokkuutta poistamalla päällekkäistä työtä.
– Viranomainen ja elinkeino toimivat rinnakkain ja yhteistyössä, eivät vastakkain, korosti seminaarin puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Risto Yrjönen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Yhteensopivat rajapinnat mahdollistavat hienot järjestelmät
ELATI-verkosto on rakennettu integroimalla eli ”lego-tekniikalla”.
– Kun rajapinnat ovat yhteensopivia, voidaan rakentaa vaikka kuinka hienoja järjestelmiä, Penttilä selitti.
Erilailla rakennettujen järjestelmien yhteensovittaminen on aiheuttanut ongelmia. Eri järjestelmissä on käytetty myös eri termejä ja luokitteluja, ja siksi ELATI-verkoston luomiseen on kuulunut myös yhteinen sanastotyö.
Kenen tahansa tietoja verkostoon kuuluvat eivät toki pääse lukemaan, vaan ainoastaan niitä tietoja, joita on tarkoitus. Tosin Suomeenkin uskotaan rantautuvan Espanjassa ja Tanskassa käytössä oleva malli, jossa ravintoloiden terveystarkastuspöytäkirjat laitetaan ravintolan ovelle kuluttajien luettaviksi, tai jopa etukäteen internetistä luettaviksi. Myös ministeri Anttila painotti puheenvuorossaan sitä, kuinka tärkeää kuluttajien on saada tietoa elintarvikkeiden laadusta.
ELATI-verkoston tietojärjestelmistä moni toimii jo. Esimerkiksi viljan sopimustuotannossa on käytössä sähköinen Wisu-järjestelmä, joka auttaa niin raaka-aineen jäljitettävyydessä, sopimustuotannon kehittämisessä, markkinoinnissa kuin tukitarkastuksissakin.
ELATIn alaisissa hankkeissa ei useinkaan ole tyydytty lain edellyttämään minimitasoon, vaan esimerkiksi kaupan omavalvonnan tietopankissa sekä nautojen ja sikojen terveydenhuollon seurantajärjestelmissä Nasevassa ja Sikavassa on pyritty toimialojen yhdessä määrittelemälle korkeammalle tasolle.
Järjestelmän rakentaminen yhdessä sen käyttäjien kanssa helpottaa järjestelmän käyttöönottoa ja parantaa tyytyväisyyttä järjestelmään jatkossa.
– Täytyy muistaa, ettei projekti ole valmis vielä sittenkään, kun järjestelmät on otettu käyttöön, vaan niitä pitää jatkuvasti kehittää, muistutti Tiken ylijohtaja Marjo Bruun.
Seuraava ELATI-seminaari pidetään 5.-6.2.2009 Messilässä. Aiheena ovat kansainväliset elintarviketalouden laatutietojärjestelmät.