Viljelytapa ei aiheuta ristiriitoja

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Luomu- ja tavanomaisten viljelijöiden välillä ei näytä olevan ristiriitoja, filosofian lisensiaatti Tuija Monosen tänään tarkastetusta väitöskirjatyöstä ilmenee. Päinvastoin, yhteistyö on ollut sujuvaa. Jos ristiriitoja on esiintynyt, ne ovat olleet luomun toimijaverkostojen välisiä.

Tutkimuksen keskeinen havainto oli niin sanottujen ei-inhimillisten toimijoiden, kuten myrkkyjen, lannan ja maaperän, merkittävä rooli verkostojen rakentumisessa. Nämä toimijat ovat luoneet luomuviljelijöiden välille sosiaalisia verkostoja.

Toimijaverkostot vaihtelevia

Väitöskirjatyöstä myös ilmeni, että suomalaisen luomutuotannon toimijaverkostot ovat vaihtelevia, hajanaisia, myös ristiriitaisia, ja niiden toimijoilla on erilaisia toiveita ja intressejä luomun suhteen.

Suomalaisessa luomussa toimi 1990-luvun lopussa neljänlaisia toimijaverkostoja: pioneeriverkosto, markkinointiverkosto, syrjäseudun taloudellinen verkosto sekä pioneerien ja luomun väheksyjien verkosto.

Pioneeriverkostossa naisilla oli näkyvä rooli, kun taas kaikki markkinointiverkoston, syrjäseudun taloudellisen verkoston sekä väheksyjien verkoston toimijat olivat miehiä. Merkittävä havainto oli myös, että tavanomaiset viljelijät ovat luomuviljelijöiden verkostojen keskeisiä toimijoita.

Raha oli terveysmotiivien lisäksi merkittävä toimintaa ohjaava toimija pioneeriverkostossa. Markkinointiverkostossa taas niin ekologisilla kuin eettisillä ajatuksilla oli keskeinen sija.

Luomun toimijaverkosto on laajentunut, institutionalisoitunut ja globalisoitunut. Luomuun liittyvät tehtävät ovat eriytyneet samalla kun uusia asiantuntijoita on värväytynyt luomuverkostoon. Mononen tarkasteli tutkimuksessaan luomutuotantoa 1900- ja 2000-luvuilla. (Finfood)

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!