Omena on kuorimatta paras

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Kasvinsuojeluaineiden määrä on nykyisin tuontiomenissakin niin matala, että niitä voi syödä kuorineen. Tullilaboratorion toteuttamassa tutkimuksessa kaikki testatut 13 omenalajiketta alittivat kasvinsuojeluaineiden raja-arvot.

Vielä 1990-luvulla tuontiomenoista löytyi jäämiä selvästi enemmän kuin suomalaisista omenoista, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry:n toiminnanjohtaja Hannu Salo kertoo.

Salo myös muistuttaa, että suuri osa omenan sisältämistä terveellisistä ravintoaineista sijaitsee juuri kuoressa. Mitä punaisempi omena on, sitä enemmän siinä on muun muassa flavonoideja. Flavonoidien tehosta ei tosin olla aina yksimielisiä.

Food Chemistry -lehdessä julkaistun kanadalaistutkimuksen mukaan taas omenankuorijauhetta voitaisiin käyttää leivonnassa kuidunlisääjänä. Omenankuorijauhe voi sisältää jopa 41 prosenttia kuitua, ja se saattaa olla arvokasta myös sisältämiensä antioksidanttien vuoksi.

Omenoissa enää vähän kasvinsuojeluaineita

Suomalainen kuluttaja saa Helsingin Sanomien mukaan kasviperäisistä elintarvikkeista kasvinsuojeluaineita kaksi kolmasosaa vähemmän kuin 1970-luvun lopulta. Syöpävaaralliset ja hormonitoimintaa häiritsevät aineet ovat lisäksi karsiutuneet pois.

Eviran Riskinarviointiyksikön ylitarkastaja Juha Laakso totesi haastattelussa, että omenan kuorimisella voidaan toki vähentää jäämiä entisestään. Osa tehoaineista jakautuu toisaalta tasaisesti koko hedelmään. Omenat tulisi aina pestä lämpimällä vedellä lian ja pölyn poistamiseksi. Myös kasvinsuojeluainejäämistä 30-40 prosenttia lähtee pesemällä pois.

Omenoiden vahaamiseen käytetään luonnonvahoja, kuten mehiläis- tai karnabauvavahoja. Samoja vahoja löytyy lääkkeistä, purukumeista ja lakritsista. Myös appelsiinien ja mandariinien kuorista käsiin jäävät hiutaleet ovat luonnonvahoja.

Kaikki Tullilaboratorion testaamat 13 omenalajiketta alittivat raja-arvot

Helsingin Sanomien teettämässä ja Tullilaboratorion toteuttamassa tutkimuksessa kaikki testatut 13 omenalajiketta alittivat kasvinsuojeluaineiden raja-arvot. Pitoisuudet olivat kaikissa omenissa niin pieniä, että omenoita voisi syödä elämänsä jokaisena päivänä enemmän kuin kukaan jaksaisi.

Jäämiä ei löydetty lainkaan neljästä lajikkeesta, joista kolme olivat luomulajikkeita, neljäs kiinalainen omenapäärynä. Tutkittujen omenoiden alkuperämaat olivat Suomi, Puola, Hollanti, Saksa, Ranska, Italia, Kiina ja Yhdysvallat.

Jokaisesta tutkitusta omenasta tehtiin niin sanottu torjunta-aineiden monijäämämääritys, joka kattaa 250 erilaista tehoainetta. Tutkimuksessa löydetyt aineet eivät kerry ihmisen elimistöön.

Salon mukaan joistain tutkimuksessa mukana olleista tuontiomenista löytyi jäämiä kasvinsuojeluaineista, joita ei Suomessa saa käyttää. Suomessa viranomaiset antavat aineille monia muita maita herkemmin käyttökieltoja esimerkiksi ympäristönäkökohtien vuoksi. Toisaalta kaikille aineille ei ole edes haettu Suomessa käyttölupaa muun muassa kaupallisten syiden vuoksi.

Suomen kylmät talvet ovat toimineet kasvien suojelijana, eikä esimerkiksi omenahärmää tarvitse Salon mukaan torjua Suomessa lainkaan.

– Jos talvet leutonevat, tilanne voi pikku hiljaa olla meilläkin toinen, Salo toteaa.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!