”Tulevaisuuden viljely on matalaviljelyä”

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Oripääläinen Osmo Isotalo katsoo, että kasvihuonetuotannossa on menty väärään suuntaan, kun kasvustot ovat 4 – 6 metrin korkeudella. Tulevaisuuden viljely on ergonomista pöydillä tapahtuvaa matalaviljelyä. Oppi tulee Venäjältä. Isotalon haastattelu on Puutarha-Sanomat lehdessä numero 8/2007.

Osmo Isotalo tunnetaan kasvihuonetuotannossa tarvittavien laitteiden kehittäjänä ja valmistajana. Toiminimellä toimivaan yritykseen kuuluu kolme osa-aluetta: konepaja, kasvihuoneviljely ja metallintyöstökoneiden maahantuonti.

– Valmistamme kasvihuonevalaisimia, salaatinkasvatuslinjoja, erilaisia kuljettimia sekä teemme paljon räätälintyötä tarhureiden toiveiden mukaisesti. Usein piirustuksina on vain puhelinsoitto, että tarvittaisiin sellaista ja sellaista. Ei näihin toiveisiin voisi vastata, ellei olisi käytännön viljelykokemusta, toteaa Osmo.

Osmo Isotalo on kehittänyt tomaattien pöytäviljelyä venäläisten toiveiden mukaisesti.

– Asiakkaallamme Siperiassa on 25 hehtaaria tomaattia. Nyt alasta puoli hehtaaria on kiertäviin pöytiin perustuvaa viljelyä. Heidän tavoitteensa oli saada pöytäviljelystä yli puolet enemmän satoa ja parempilaatuisia tomaatteja. Tavoitteet ovat ylittyneet, kertoo Osmo innostuneesti.

Systeemi perustuu salaattilinjojen tapaan huoneessa kiertäviin pöytiin. Venäjälle toimitettavien pöytien leveys on metri, ja pöydillä on muovisia 30 millimetrin reunoilla olevia vesialtaita, joihin kivivillassa olevat taimet laitetaan tiheäviljelynä. Neliölle on kahdeksan tainta, kun perinteisessä petiviljelyssä taimitiheys on 2,4 tainta neliöllä.

Työnteko saadaan tehokkaaksi

Noin 30 – 40 sentin korkeudella olevilla pöydillä on kehikko, johon 160 sentin korkeuteen kasvavat tomaatintaimet kiinnitetään. Taimet katkaistaan ja niistä otetaan vain viiden tertun sato. Vuodessa ehtii olla neljä kasvustoa. Neliö tuottaa siten 160 tertun sadon vuodessa.

– Tärkeää on, että tomaattikasvuston alimmat tertut tuottavat isompaa hedelmää kuin ylhäällä olevat tertut. Jo 10 millin lisäys hedelmän kokoon tietää paljon lisäkiloja. Venäjällä tomaatin täytyy olla suurta. Myös maku on alemmissa tertuissa parempi kuin ylhäällä tuotetuissa, sanoo Osmo.

– Lyhytviljely ratkoo paljon tomaatin viljelyongelmia. Kasvinsuojeluongelmat helpottuvat olennaisesti, kun kasvustot vaihdetaan neljästi vuodessa. Hankalasti toteutettavaa rivivälien valotusta ei tarvita, kun kasvuston päällä olevat valaisimien valo tunkeutuu kasvuston läpi.

– Valotuksena käytetään 200 wattia neliölle. Valoteho saadaan suureksi, kun lamput ovat noin 60 sentin korkeudella taimista. Lamput eivät saa kuitenkaan olla liian lähellä, jotta taimet eivät pala..

– Kimalaisiakaan ei tarvita enää niin paljoa, kun pöytä pysähtyy toppariin tai lähtee liikkeelle, niin nykäisy ravistaa siitepölyä irti.

Isotalon mukaan kiertävässä pöytäviljelyssä tärkein asia on työn säästö. – Työ voidaan tehdä ergonomisesti, kun pöydät tuovat kasvit työntekijän luo ja työskentelykorkeus on sopiva. Ei enää tarvitse roikkua kuudessa metrissä.

– Samalta paikalta voidaan istuttaa taimet, kerätä sato ja tehdä hoitotoimenpiteet, kun kasvusto kiertää huoneessa. Työnteko saadaan kontrolliin. Suuri työvaihe on myös vanhan kasvuston poisto, joka pöytäsysteemissä voidaan hoitaa helposti.

Paineellinen kastelu liikkuvaan pöytään

– Kiertävässä pöytäsysteemissä saadaan kasvuston vaihto toteutettua päivässä, kun normaalissa petiviljelyssä siihen voi kulua viikko.

Isotalo kertoo miettineensä monta yötä ratkaisua siihen, miten liikkuvien pöytien kastelu saataisiin paineistettua.

– Ratkaisuna on ilmasylinteri, joka rutistaa tulevan kasteluvesiputken riittävän tiivisti pöytäkohtaista kasteluvesiputkea vasten. Siitä haarautuvat tihkuletkut. Jokaista pöytää kohden tarvitaan 30 millimetrin ilmasylinteri.

– Pöydät pysähtyvät kastelun ajaksi niin, että vesiputket kohtaavat. Liitoskohdassa on pelivaraa muutamia kymmeniä millejä. Olen testannut systeemiä jopa kuuden kilon paineella eikä vuotoja ole. Paineeksi riittää 1 – 1,5 kiloa.

– Vettä tulee joka tipusta, kun painetta voidaan nostaa.

– Systeemin on toimittava, kun se menee puolen hehtaarin alalle kerralla. Me toimitamme laitteet aina valmiiksi asennettuna ja poika Juha lähtee Siperiaan asentamaan ne, toteaa Osmo ja sanoo, että paineellista kastelujärjestelmää liikkuvassa pöydässä ei ole aiemmin ollut olemassa, mutta hän ei ole patentoinut mitään keksintöä.

Lue koko artikkeli ja vuodessa yli sata muuta artikkelia Puutarha-Sanomat -lehdestä. Voit tilata sen oikeassa palkissa olevasta linkistä, tai asiakaspalvelustamme puh. 09-2396168 (ark. klo 9-15)

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!