Möhöjuuri on voitettavissa lajikejalostuksella

Yli viisikymmentä vihannesviljelyn ammattilaista kävi tutustumassaHL-Vihannes Oy:n ja Syngentan järjestämään möhöjuuripäivään, joka pidettiin Matti ja Riitta Leinon tilalla 28.8.2007. Päivän aikanaoli mahdollisuus tutustua kerä- ja kukkakaalilajikkeisiin, jotka kestävätmöhöjuurta.

”Kaalitieto 2007” -tilaisuus järjestettiin toistamiseen. Viimevuonna hyväksi havaitut lajikkeet olivat tänä vuonna jo tilallakaupallisessa viljelyssä. Näytemaan kohdaksi oli valittu erityisen pahastimöhöjuuren tartuttama lohko.

Monen ensikertaa pellolla vierailleen olivaikea uskoa että pellolla edes oli möhöjuurta katsellessaanmöhöjuurivapaita ¤Kilaton¤-keräkaalia ja ¤Clapton¤-kukkakaalia. Varsinaistenmöhöjuurta kestävien lajikkeiden lisäksi pellolle oli istutettu Syngentanmöhöjuurta kestämättömiä lajikkeita. Ero tavallisiin lajikkeisiin oli täysinmustavalkoinen. Tavalliset lajikkeet täydellisessä möhöjuuressa ja kestävätlajikkeet täydessä kasvussa.

Syngentan edustajan Cor de Vriesin mukaanlajikkeiden jalostaminen keskittyy entistä enemmän kasvitautienvastustuskyvyn tutkimiseen.

– Syngentalta kesti 16 vuotta saada ensimmäisetmöhöjuurta kestävät lajikkeet koeviljelyyn. Toistaiseksi möhöjuuren kestävyyson saatu jalostettua kukka- ja keräkaalille. Tulevaisuudessa myöskiinankaali ja parsakaali tulevat saamaan omat möhöjuurta kestävätlajikkeensa.

Möhöjuurta aiheuttaa Plasmodiophora brassicae -alkueläin. Isäntäkasveiksitaudinaiheuttajalle kelpaavat ristikukkaiset kasvit, joista tärkeimmät ovatkaalilajit, rypsi, rapsi lanttu, nauris, sinappi sekä ristikukkaisetrikkakasvit, joilla on tärkeä merkitys taudin leviämisessä ja säilymisessämaassa. Yhteensä möhöjuurelle kelpaavia isäntäkasveja on noin 200 kpl.

Möhöjuuri säilyy maassa lepoitiöinä, jotka itävät keväällä ristikukkaistenkasvien juurieritteiden vaikutuksesta. Itämisessä syntyneet parveiluitiöttunkeutuvat isäntäkasvinsa juurikarvoihin, joissa ne lisääntyvät.

Juurikarvojen repeytyessä vapautuu maahan suuri määrä uusia parveiluitiöitä,jotka voivat edelleen tartuttaa uusia juurikarvoja tai itse juuria.Infektoituneet juuret turpoavat ja lopulta hajoavat loppukesästä vapauttaenmaahan taudin lepoitiöitä, jotka toimivat seuraavien vuosientartuntalähteenä.

Taudinaiheuttaja säilyy maassa lepoitiöinä jopa 10 – 20 vuotta ja leviävätherkästi mm. sateen ja tulvavesien, kastelun, tuulieroosion ja työkoneidenvälityksellä. Möhöjuuritartuna esiintyy peltolohkolla yleensä muutaminalaikkuina painanteissa, joissa kosteusolosuhteet ovat otolliset.

Taudin oireena on solujen turpoamisesta johtuvat paisumat kasvin juurissa.Paisumien vuoksi kasvin veden ja ravinteiden otto häiriintyy, jolloin kasvihelposti nuutuu ja kuihtuu. Kukka- ja keräkaalilla varhainenmöhöjuuritartunta voi tuhota sadon lähes kauppakelvottomaksi, mikälisäätyyppi muuttuu helteiseksi ja kasvit nuutuvat kokonaan ja lopettavatkasvunsa.

Lisää möhöjuurta kestävistä lajikeistä voit kysy HL-Vihannes Oy:stä.Möhöjuuren tietolähde: Marja Aaltonen, MTT vanhempi tutkija MML, agronomi